Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 923-924 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Forum-Fossiili

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Yhdysvalloissa; karja-, vilja- ja
puuvilla-kauppaa. 105,000 as.

Forum (lat.), tori, aukio, vars. =
F. Romanum, Rooman vanha päätori;
lakit., oikeuspaikka, laillinen
tuomioistuin, s. o. se tuomioistuin, joka on
asianomainen käsittelemään ja ratkaisemaan
oikeusasian.

Forum Romanum.

— Forum privilegiatum, tuomioistuin,
jonka alaisia erinäiset henkilöt ovat
erikoisten luokka-, sääty- tai virkaetuuksien
nojalla. — Forum-väite, oikeudenkäynnissä
tehty väite, että tuomioistuin, jossa asia on
pantu vireille, ei ole oikea tuomioistuin
asiaa käsittelemään ja ratkaisemaan
(Oikeudenkäymiskaari 16:1).

Foscari [-ā’-], Francesco
(n. 1372-1457), Venetsian doogi 1423-57, sen
vallan perustajia Italian mannermaalla.

Foscolo, Ugo (1778-1827), it.
kirjailija. Ylistää lauluissaan Italian
vapauspyrkimyksiä. Wertheriä jäljittelevällä
romaanillaan „Jacopo Ortisin viimeiset kirjeet"
(suomen.) Italian romantiikan perustaja.

Fosfaatit, fosforihappojen suolat. F:eja
käytetään apulannoitusaineina.

Fosfiini. 1. Fosforivety ks. Fosfori.
— 2. Muudan keltainen nahkaväri (krysaniliini).

Fosforešenssi, heikon valon
kehittyminen tavallisessa lämmössä. Oikeastaan f.
eroaa fluorešenssista vain siinä, että
fosforoivista aineista (barium-,
strontium- y. m. suoloista) lähtee valoa vielä
auringon- tai sähkövalon sammuttuakin.
Fosforista ja itsevalaisevista eläimistä
lähtevä valo ei ole f:ia vaan n. s. kemiallista
fluorešenssia, hapettumisprosessista johtuvaa.

Fosfori, epämetalleihin kuuluva
alkuaine, kem. merkki P, at.-p. 31. Esiintyy
fosfaatteina useissa mineraaleissa (esim.
apatiitissa) ja eläinten luissa sekä
orgaanisina yhdistyksinä esim. lihaksissa ja
aivoissa. Vapaata f:ia valmistetaan
luutuhasta. Esiintyy kahtena allotrooppisena
muotona: keltaisena, joka loistaa
pimeässä, syttyy +60° C lämmössä, liukenee
hiilivetyyn ja on hyvin myrkyllistä, ja
punaisena, joksi keltainen
f. muuttuu, kun sitä kuumennetaan
250° C:ssa; tämä ei loista pimeässä, ei
syty yhtä helposti, ei liukene hiilivetyyn
eikä ole myrkyllistä. Keltaista f:ia
käytetään f.-metallien ja punaisen f:n
valmistukseen, punaista m. m.
tulitikkulaatikkojen raapaisupintaan. —
Yhdistyksiä: kloorin kanssa f. muodostaa
f.-trikloridin (PCl₃) ja
f.-pentakloridin (PCl₅), hapen
kanssa 4 oksidia, joista tärkeimmät ovat
f.-trioksidi (P₂O₃) ja f.-pentoksidi
(P₂O₅); edellisestä muodostuvat
meta-f.-hapoke (HPO₂) ja f.-hapoke
(H₃PO₃), pentoksidista meta-f.-happo
(HPO₃), pyro-f.-happo (H₄P₂O₇) ja
orto-f.-happo l. tavallinen
f.-happo (H₃PO₄). F.-happojen suoloja
sanotaan fosfaateiksi ja
-hapokkeiden fosfiiteiksi.
N. s. fosforisuola on fosforihapon
natrium-ammoniumsuola, sitä käytetään
juottopillianalyysissä. Metallien kanssa f.
muodostaa fosforimetalleja, fosfideja. Vedyn
kanssa f. yhtyy fosforivedyksi l.
fosfiiniksi (PH₃), joka on väritöntä,
kynsilaukan-hajuista, myrkyllistä kaasua.

Fosforiitti, apatiitin kaltainen
kalsiumfosfaatti. Venäjällä, Belgiassa,
Ranskassa, Baijerissa, maapallon tärkeimmät
f.-kerrokset Floridassa.

Fosforistit, uusromantiikan
kannattajat Ruotsissa 1800-luvun alkupuolella.
Äänenkannattaja „Phosphoros", josta nimi.

Fosforografia (kreik.), ultrapunaisten
säteiden tutkiminen spektrin avulla.

Fosforos, aamutähti muinaisilla
kreikkalaisilla.

Fosgeeni, karbonyylikloridi
(COCl₂), pistävänhajuinen kaasu, jota
käytetään kaasusodassa; tiivistyy +8°C:ssä nesteeksi.

Fossa (Cryptoprocta ferox), vain
Madagaskarilla elävä, sivettikissojen heimoon
kuuluva petoeläin, kellanpunainen, lyhytjalkainen,
pituus 1,5 m, josta häntä n. 70 cm.

Fossiili (lat.), kivettymä,
entisaikaisten eläinten ja kasvien jäännökset
ja jäljet. Useimmat kasvifossiilit ovat
säilyneet hiiltyneinä. Eläinfossiileissa ovat
pehmeät solukot mädänneet, luuranko ja
muut kovat osat saattavat jäädä
mätänemättä, mutta niistäkin hajoavat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>