Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 983-984 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Gegerfelt-Gelder

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Gegerfelt [gē-], Vilhelm von
(1844-1920), ruots. maisemamaalari.

Gehenna (kreik.), tarkoitti alk. erästä
Jerusalemin eteläpuolella olevaa laaksoa,
myöh. = helvetti.

Geibel [gai-], Emanuel (1815-84),
saks. runoilija, muotovalmis ja lämmintunteinen.
Teoksia: „Juniuslieder", „Neue Gedichte",
„Spätherbstblätter", „Heroldsrufe", näytelmiä.
[Gædertz (saks., 1897).]

Geidi (engl.), koneissa ohjaava
kappale, esim. ristikappaleen ohjauspinta.

Geigenprincipal (saks.), urkuäänikerta,
jonka pillit ovat tavallista prinsipaalia
ahtaammat; siitä syystä sen ääni
jonkun verran lähenee viulunkaltaisten
gambaäänikertain sävyä.

Geijer [je-], Erik Gustaf
(1783-1847), ruots. historioitsija ja runoilija.
Historian prof. Upsalassa 1817-47. N. s.
Goottilaisen Liiton perustajia, Ruotsin
romantiikan johtomiehiä. Julkaissut
historiallisia teoksia kuten „Svenska
folkets historia" (1832-36), filosofisia
kuten „Thorild", isänmaallisia runoelmia:
„Manhem", „Vikingen", „Odal-bonden" j. n. e.
sekä tunnelma- y. m. runoja, joihin usein
itse laati sävellyksen. [Blanck (ruots., 1918);
Landqvist (ruots., 1924).]

E. G. Geijer.

Geijerstam [je-], Gustaf af
(1858-1909), ruots. kirjailija. Alkoi
täysverisenä realistina, mutta kiintyi 1895
puhtaasti psykologisten aiheiden käsittelyyn.
Teoksia suomeksi: „Avioliiton ilveily",
„Eksyksissä", „Pikku veikon kirja" (paras),
„Ikuinen arvoitus", „Velan kahleissa" sekä
näytelmä „Junula ja Tanula".

Geikie [gīki], Archibald
(1835-1924), skotl. geologi, prof. Edinburghissa,
1881-1901 Ison-Britannian geologisen toimiston johtaja.
— Geikie, James (1839-1915), A. G:n veli,
geologian prof. Edinburghissa, jääkaudenmuodostumien
erikoistutkija, edustaa sitä kantaa, että
kvartääriajalla on ollut useita jääkausia.

Geiša (jap.), laulajatar ja tanssijatar,
joka Japanissa esiintyy vieraiden hauskuudeksi
teehuoneissa, iltamissa j. n. e.

Geišan pukeminen.

Geiserik (Genserik), vandaalien
kuningas 427-477.

Geisir l. Geysir (ks. t.).

Geison (kreik.), kreik. temppelin
kattolistan riippulaatta.

Geissler [gais-], Heinrich
(1814-79), saks. mekaanikko, taitava
fysikaalisten kojeiden rakentaja. Saavuttanut
kuuluisuuden keksimällä n. s. G:n putket (ks. t.).

Geisslerin putket, umpinaisia
lasiputkia, jotka sisältävät jotakin kaasua
hyvin ohennettuna. Putken päihin on
sulatettu platinaelektrodit, joiden kautta
johdetaan taajavaihdevirta induktorista
tai influenssikoneesta. Silloin havaitaan
kaasuissa kauniita valoilmiöitä.

Geist [gaist] (saks.), henki, sielu;
älykkyys, henkevyys; innostus.

Geitlin [-lī’n], Gabriel (1804-71),
suom. tiedemies. Itämaitten kirjallisuuden
prof. 1835-49, eksegetiikan 1849-64;
suom. raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja
v:sta 1861. Teoksia: „Principia
grammatices Neo-Persicæ", „Hebraisk
grammatik". [Lagus (ruots., 1872).]
— Geitlin, Johan Gabriel (1836-90),
suom. normaalilyseon yliopettaja ja
rehtori v:sta 1874. Teoksia: „Latinan
kielioppi", „Suomalais-latinainen sanakirja".

Gekko-liskot (Geckonidœ), lajirikas
sisiliskoheimo, tav. pieniä lajeja,
useimmat yöeläimiä. Varpaissa leveät
imulavat, joiden avulla voivat
kiipeillä sileitä, pystysuoria
seiniä pitkin. Tunnetuin laji
muurigekko (Ascalabotes
fascicularis), Välimeren maissa.

Gekko.

Gela, muin.-kreik. kaupunki Sisilian
etelärannikolla.

Gelatiini, liivate (ks. t.).

Geldern l. Gelderland, ent.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>