Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 987-988 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Genesis-Genève

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja Galilean-meren nimisenä; 208 m
merenpintaa alempana; pohjoisessa 250 m
syvä. Jordan juoksee G:n läpi.

Genesis (kreik.), kreik. ja lat.
Raamatussa 1:sen Mooseksen kirjan nimi.

Genetiikka (kreik.), perinnöllisyystutkimus.

Genetiivi, genitiivi (lat.), omanto,
suomessa -n-päätteinen (esim. pojan).

Genetti (Viverra genetta), Välimeren
maissa elävä sivettikissalaji, jota paikoitellen
pidetään kesynä, se kun on mainio hiirien ja rottien
hävittäjä. Nahasta valmistetaan arvokkaita turkiksia.

Genettti.

Genetz, Arvid (1848-1915),
kielentutkija ja runoilija. Suomen kielen ja
kirjallisuuden prof. 1891-93, suom.-ugr.
kielentutkimuksen 1893-1901, senaattorina
1901-05, Suom. Kirjallisuuden Seuran
esimiehenä 1892-1902. Teoksia: ,,Versuch
einer karelischen Lautlehre", ,,Wörterbuch
des Kola-lappischen", „Suomen partikkelimuodot",
„Suomen kielioppi", runokokoelma „Muistoja
ja toiveita" (1889), jossa m. m. „Herää, Suomi",
„Karjala", „Väinölän lapset", suomentanut
Runebergin ,,Hirvenhiihtäjät". [Paasonen
(Suomen Tiedeseuran „Öfversikt"-sarjassa
1916; Nuormaan esipuhe „Muistoja ja
toiveita" -kirjassa v:lta 1918.]
— Genetz, Emil (s. 1852),
suom. säveltäjä, A. G:n veli; antautui 1874

Arvid Genetz.

Emil Genetz.

soitannolliselle alalle esiintyen laulajana
Suom. Oopperassa. Toimi saksan kielen
opettajana Hämeenlinnan ja Helsingin Suom.
Normaalilyseossa sekä Haminan kadettikoulussa.
Muutti 1904 Helsinkiin, jcssa toimi
lausunnanopettajana sekä Kansallisteatterin
oppilaskoulun johtajana. Hänen sävellyksistään
tunnetuimpia ovat mieskuorot „Terve, Suomeni maa!",
„Karjala" sekä „Herää, Suomi!", joiden
isänmaallinen voima, herkkä runollisuus
ja aito innoitus ovat luonteenomaista
kaikelle hänen tuotannolleen.

Genève.

Genève [žənē’v] (saks. Genf). 1.
Sveitsin lounaisin kantoni; 282 km², 172,000
as. — Kuului 1200-luvulta Savoijiin,
itsenäiseksi 1530, tuli reformeeratuksi
1541, kuului Ranskaan 1798-1813, yhtyi
Sveitsin valaliittoon 1814. — 2. G:n
kantonin pääkaup., siinä missä Rhône

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>