Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 997-998 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Gerich-Gešefti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Géricault [žerikō’], Theodore
(1791-1824), ransk. maalaaja. Klassillisuuden
vastustaja ja Ranskan naturalistis-romanttisen
suunnan esitaistelija. Kuvannut Napoleonin
ratsumiehiä, us. järkyttäviä aiheita, kuten
„Medusan haaksirikkoiset".

Géricault: Medusan haaksirikkoiset.

Gerich. [gērih], Paul von (s. 1873),
kenraali. Otti osaa maailmansotaan
Venäjän armeijassa, järjesti Pohjanmaalla
suojeluskunnat 1917 ja toimi Vimpelin
sotakoulun johtajana. Kunnostautui
vapaussodassa. Ollut m. m. 2:sen
divisioonan komentajana ja Helsingin
suojeluskunnan päällikkönä. Julkaissut
us. sotatieteellisiä teoksia sekä
muistelmia maailmansodasta.

Gerillasota (esp.), partio- l. sissisota.

Gerknäs, Kirkniemi (ks. t.).

Germaanilaiset kielet, indoeurooppalainen
kieliryhmä. Jakaantuu 1) itägermaanilaiseen
haaraan: gootinkieli, 2) pohjoisgermaanilaiseen:
skandinaaviset kielet (ruotsi, norja, tanska ja
islanti) sekä 3) länsigermaanilaiseen: englanti,
friisi, hollanti ja saksa (ylä- ja alasaksa).

Germaanit, useiden toisilleen läheistä
sukua olevien kansojen, kuten saksalaisten,
hollantilaisten, englantilaisten ja
skandinaavien yhteisnimi; roomalaisilla =
Germanian asukkaat. Heidän pääjumalansa
olivat skand. Odin (saks. Wodan),
skand. Tor (saks. Donar),
skand. Tyr (saks. Tiu).

Germania, roomalaisten Saksalle
antama nimitys. G. ulottui Tonavasta
Pohjanmereen ja Itämereen, Veikselistä
Reiniin; myös Saksa naiseksi olennoituna.

Germania, berliiniläinen päivälehti,
per. 1871; kat. centrum-puolueen
pää-äänenkannattaja.

Germanicus, Cæsar (15 e.
Kr.-19 j. Kr.), roomal. sotapäällikkö, Nero
Claudius Drusuksen poika. Taisteli
menestyksellä Germaniassa 12-16 j. Kr.

Germanismi, saksalle ominainen sana
tai sanontatapa vars. vieraassa kielessä.
— Germanisti, tiedemies, jonka erikoisalana
on saksan kieli tai saksalainen kulttuuri.

Germanium, harvinainen alkuaine, harmahtava,
metallinhohtoinen aine, at.-p. 72,5, kem. merkki
Ge, om.-p. 5,5. Sen keksi 1886 Winkler
argyrodiittinimisestä mineraalista.

Germesir, kuuma rannikkoalue
Omanin-lahden pohjoisrannalla, Persiassa ja
Belutšistanissa.

Germinal [žermina’l] (ransk.),
Ranskan vallankumouskalenterin seitsemäs
kuukausi, maalisk. 21 tai 22 p. - huhtik,
19 tai 20 p.

Germiston [dšəmistən], kaup.
Transvaalissa, Etelä-Afrikassa; kultakaivosalueen
keskus; 42,000 as., niistä 16,000 valkoihoista.

Gernandt-Claine [jerna’nt-klēn],
Jane (s. 1864), ruots. kirjailijatar.
Julkaissut us. romaaneja, joiden aiheet
ovat eksoottisia tai Ruotsin historiasta,
m. m. „Sveaborg" (1912).

Gerok [gē-], Karl (1815-90), saks.
hengellinen runoilija. Suomeksi: „Vihkonen
palmunlehviä" (1906) sekä saarnoja.

Gérôme [žerō’m], León (1824-1904),
ransk. maalaaja ja kuvanveistäjä, m. m.
Sarah Bernhardtin veistokuva.

Gerontit (kreik.), gerusian (ks. t.) jäsenet.

Gersehau, P. von, hist. kirjailija,
toimi 1810-17 ylimetsänhoitajana Viipurin läänissä;
julk. ,,Versuch über die Geschichte des Grossfürstenthums
Finnland" (1821). [Hist. Arkisto XVII.]

Gerson [žersō’], Jean Charlier
de (1363-1429), ransk. jumaluusoppinut,
Pariisin yliopiston kansleri v:sta 1395.
Toimi kirkolliskokouksissa kirkon
uudistamisen puolesta.

Gerstung, Georg Ferdinand
(1860-1925), saks. pappi, mehiläishoitaja
ja mehiläisbiologi. Pääteokset: „Grundgesetz
der Brut und Volkentwickelung" ja „Der Bien
und seine Zucht".

Gerstäcker [-štekər], Friedrich
(1816-72), saks. romaanin- ja matkakertomusten kirjoittaja.

Gerundi (lat.), latinan kielessä
aktiivinen substantiivinkaltainen yksiköllinen
-ndum-päätteinen verbimuoto, jota
suomessa lähinnä vastaa IV infinitiivi. G:n
sukuinen on gerundiivi, passiivinen
adjektiivinen -ndus-päätteinen
verbinmuoto = suomen passiivin I partisiippi.

Gerusia (kreik.), vanhinten l. geronttien
neuvosto, us. ylimysvaltaisissa kreik. yhteiskunnissa,
kuten Spartassa, vars. valtioneuvosto.

Gervinus [-ī’-], Georg Gottfried
(1805-71), saks. historioitsija. Teoksia:
„Geschichte der deutschen Dichtung".

Geryon, kreik. taruhirviö, jonka Herakles surmaa.

Ges, sävel, jonka taso on 1/2 askelta
alempi kuin g-sävelen. — Ges-duuri,
sävellaji, jonka perussävelenä on ges ja
etumerkintänä 6 ♭;tä.

Ges, Brasilian sisäosissa asuva
intiaanikansaryhmä; useita alhaisella
asteella olevia kansoja, m. m. botokudit.

Gešefti (saks.), toimi, liiketoimi;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>