Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Guerillasota-Guitry
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
tullut kuuluisaksi kokeistaan, joilla
koetti aikaansaada ilmatyhjää tilaa.
Hän rakensi kaksi 40 cm:n läpimittaista
puolipalloa, joiden väliin muodostunut
ontelo voitiin pumputa tyhjäksi. Näitä
n. s. Magdeburgin puolipalloja puristi
ulkoilman paine niin voimakkaasti
vastakkain, että kummankin renkaaseen
valjastetut 8 hevosta turhaan koettivat
vetää niitä erilleen.
Guerillasota, gerillasota (ks. t.).
Guerrero [gerrē’-] Meksikon valtio,
Tyynenmeren rannalla.
Guerrini [-ī’ni], Olindo (1845-1916),
it. lyyrikko, nuoren veristisen koulun johtaja.
Teoksia: „Postuma".
Guesde [ged], Jules (1845-1922),
oik. Mathieu Basile, ransk.
sosialisti, jyrkän marxilaisuuden pääedustaja
Ranskassa (guesdistit). Ministerinä 1914-16.
Guevara [gevā’-], Luis Velez de
(1570-1646), esp. kirjailija. Kirjoittanut
näytelmiä ja satiirisen romaanin „El diablo Cojuelo".
Guicciardini [guitšardī’ni],
Francesco (1483-1540), it. valtiomies ja
historioitsija. Pääteos: „Storia d’Italia".
Guide [gīd] (ransk.), opas, matkakäsikirja.
Guido Aretino [guī’- -tī’-]
(n. 995-1050), it. musiikkitieteilijä,
benediktiläismunkki; keksi 4-viivaisen
nuottiviivaston, myös sävelentapaamisjärjestelmän,
joka on pohjana enimmille nykyisillekin.
Pääteos: „Micrologus de disciplina artis
musicæ". Entisaika on luullut hänen
keksineen sekä harmoniaopin että
kontrapunktin, jopa itse musiikinkin.
Guido l. Gui Lusignanilainen
(k. 1195), v:sta 1186 Jerusalemin, v:sta
1193 Kyproksen kuningas.
Guilbert [gilbä’r], Yvette (s. 1869),
ransk. laulajatar. Esittänyt etupäässä
cabaret’ssa alempaa kansanelämää ja
bohêmea käsitteleviä laulujaan.
Guillaume [gijo’m], Charles
Édouard (s. 1861), ransk. fyysikko,
invar-metalliseoksen keksijä. Sai 1920
fysiikan Nobel-palkinnon.
Guilloche [gijo’š], koneellinen
kaiverrustapa, jonka avulla metallilevylle tai
kivelle kaiverretaan metallipuikoilla tai
etsaamalla aaltomaisista y. m. viivoista
muodostuvia kuvioita (arvopaperien pohjana
sekä kellojen ja rasioiden kansissa yleisiä).
Guilmant [gilmã’], Félix
Alexandre (1837-1911), ransk. urkuri ja
säveltäjä. Julkaissut laajoja kokoelmia
vanhaa urkumusiikkia.
Guimet [gimē’], Émile (1836-1918),
ransk. kansatieteillä. Perustanut Pariisiin 1888
siirretyn aas. kansojen uskontoja valaisevan museon
(Musée Guimet).
Guinea [ginea], rannikkoalue
Länsi-Afrikassa, Gambia-joen eteläpuolelta
(12° 19’ pohj. lev.) Kap Negroon (16° et.
lev.) ulottuva. Se jaetaan Ylä- l.
Pohjois- (varsinainen G.) ja Ala- l.
Etelä-G:aan, rajana Kap Lopez.
Edelliseen pistää G:n-lahti. Ylä-G.
jaetaan vanhastaan seuraaviin „rantoihin":
Pippuri-, Norsunluu-, Kulta- ja Orjaranta.
Valtiollisesti G. on jaettu Portugalin,
Ranskan, Englannin, Espanjan ja Belgian
kesken; sitäpaitsi on siinä Liberian tasavalta.
— Portugalin G., Ylä-G:n länsirannikolla,
sen edustalla Bissagos-saaret. — Ranskan G.,
Portugalin G:n ja britt. Sierra Leonen välillä.
— Espanjan G., päiväntasaajan
pohjoispuolella. — Guinean saaret:
espanjalaiset Fernando Po ja Annobom
ja portugalilaiset Principe ja São Thomé.
Guinea [ginni] (engl.), ent. engl.
kultaraha, vieläkin käytetty laskurahana
(= 21 shillingiä).
Guinicelli [-itše’-], Guido
(1240-76), it. runoilija, Danten edeltäjiä.
Guinness [ginəs], Henry Grattan
(1835-1910), engl. lähetysjohtaja; per. 1872
Lontooseen lähetystyöntekijäin kasvatuslaitoksen.
Guiscard [giska’r] ks. Robert
Guiscard.
Guise [gīz], ransk. herttuallinen
suku, polveutuu Claude de Lorrainesta
(1496-1550), jonka tytär Maria
Jaakko V:n puolisona oli Maria Stuartin äiti.
Vanhin poika Frans (1519-63) peri
herttuanarvon; aiheutti kiivaana katolisena
hugenottisodat (ks. Hugenotit). Nuorempi
poika Kaarle (1524-74), n. s.
Lothringenin kardinaali, käytti suurta
vaikutusvaltaansa Frans II:n aikana hugenottien
vainoamiseen. Fransin pojat Henrik
(1550-88) ja Kaarle (1554-1611),
Mayennen herttua, kiihkokatolisina
ottivat osaa hugenottisotiin. Henrik oli
isänsä kuoltua kat. puolueen johtaja,
Pärttylinyön verisaunan toimeenpanijoita
ja n. s. Pyhän Liigan perustaja;
tavoitteli kuninkaan kruunua; murhattiin.
Kaarle oli veljensä jälkeen Pyhän
Liigan johtaja tavoitellen hänkin
kruunua; tappiolle jouduttuaan sopi Henrik
IV:n kanssa 1596.
Guitry [gitrī’], Lucien (1860-1925),
ransk. näyttelijä, Pariisin Théâtre de la
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
