Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1065-1066 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Gurami-Guyau

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

nykypäivien Islantia. Teoksia suomen.:
,,Silmäpuoli vaeltaja".

Gurami (Osphromenus olfax),
Isojen-Sunda-saarten suolattomissa vesissä
elävä lähes 2 m:n pituinen piikkieväinen
kala. Hyvänmakuinen; Euroopassa akvaariokalana.

Gurkha, hindulainen heimo Nepalissa.

Gurkmeija ks. Kurkkuma.

Gurko, Iosif Vladimirovitš
(1828-1901), ven. sotamarsalkka, Sulki
1877 Gornyj Dubniakin y. m. taisteluilla
Osman paššalta tien Plevnasta Sofiaan
ja tunkeutui Balkanin eteläpuolelle 1878.
— Gurko, Vasilij Iosifovitš
(s. 1864), ven. kenraali; yleisesikunnan
päällikkönä marrask. 1916-17, vallankumouksen
jälkeen ylipäällikkönä; Kerenski’n erottama.
Julk. muistelmia (ruotsin.).

Gurlitt, Cornelius (s. 1850), saks.
taidehistorioitsija. Teoksia: ,,Geschichte
des Barockstils, des Rokoko und des Klassizismus".

Gurmandi (ransk.), herkkusuu.

Gusla, slaav. kielisoitin. Serbiassa
siinä on yksi ainoa kieli, jota soitetaan
jousella. Venäläisessä g:ssa on 5-7 kieltä,
ja sitä soitetaan kuten kanteletta.

Gustafson, Gabriel (1853-1915),
norj. arkeologi. Teoksia: ,,Norges oldtid".

Gustafsson, Carl Fredrik
(1862-1917), lääkäri. Lahjoittanut yli 1 milj.
mk. lastensairaalan rakentamiseksi
Helsinkiin. — Gustafsson, Fridolf
Vladimir (1853-1924), Helsingin
yliopiston roomal. kirjallisuuden prof.
1882-1920.

Gustavsburg [-burhj], kylä Saksassa
Reinin itärannalla vastapäätä Mainzin
kaupunkia; suuri sillanrakennustehdas.

Guteerata (ransk.), maistaa, nauttia.
hyväksyä. — Guteerattu, suosittu.

Gutenberg [-ūtenberhj], Johann
(n. 1397-1468), kirjapainotaidon keksijä.
Keksi metallista valettujen irtokirjasinten
käytön kirjoja painettaessa, sai
syntymäkaupungissaan Mainzissa rikkaan
porvarin Johann Fustin liikekumppanikseen
ja painatti Raamatun 1453-54; menetti
oikeudenkäynnissä painonsa Fustille.
[Jedler (saks., 1921).]

Johan Gutenberg

Gutierrez ks. Garcia.

Gutškov [-o’f], Aleksandr
Ivanovitš (s. 1862), ven. poliitikko.
Lokakuulaisten johtaja, Duuman puheenjohtaja
1910-11, sotaministerinä maalisk.-toukok. 1917.

Gutslaff, Johann (k. 1657), vir.
pappi. Julk. mytologisen teoksen
„Kurtzer Bericht und Vnterricht Von der
Falschheilig genandten Bäche in Lieffland
Wöhhanda" (1644) ja „Observationes circa
linguam Esthonicam" (1648), järjestyksessä
toinen Viron kielioppi.

Guts Muths [-ū- -ū-], Johann
Christoph Friedrich (1759-1839), saks.
koulumies ja voimisteluaatteen tienraivaaja.

Gutta cavat lapidem (lat.), ,,pisara
kovertaa kallion".

Guttaperkka, Itä-Intiasta ja Sunda-saarilta
kotoisin olevain Palaquium- ja
Payena-puiden (Sapotaceæ-heimo)
kuivattua maitiaisnestettä. G:sta
valmistetaan putkia, sähkökoneitten osia,
konehihnoja y. m. s.

Gutzeit, Aktiebolaget W.
Gutzeit & C:o, kotkalainen puu- ja
paperiteollisuusyhtiö, per. 1872. Toiminimi
omistaa n. s. Norjan, Hovinsaaren ja
Hietasen höyrysahat Kotkassa sekä
Rutolan (Ruttoisten) sahan Lappeella,
sulfaattiselluloosatehtaan Kotkassa, Enso
Aktiebolagin Ensossa, joka valmistaa
sulfiittiselluloosaa, kartonkia ja pahvia
y. m., Aktiebolaget Pankakosken
Lieksassa, joka valmistaa puumassaa ja
kartonkia, sekä 1,265 metsätilaa, joiden
pinta-ala on 434,600 ha. Osakepääoma
on 162 milj., josta valtiolla osake-enemmistö;
yhtiön omat varat 231,9 milj. mk.

Gutzeit-yhtiön Norjan saha Kotkassa.

Gutzkow, Karl (1811-78), saks.
kirjailija, ,,Nuoren Saksan" aatteiden
huomattavimpia ajajia. Pääteos:
vapausnäytelmä „Uriel Acosta" (1846).

Guvernantti (ransk.), kotiopettajatar.

Guyau [gijō’], Jean Marie
(1854-88), ransk. filosofi ja runoilija. Teoksia:
„L’irréligion de l’avenir" (ruotsin.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>