Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Halaka-Halla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Halaka (uushepr.), juutalaisten
elämänvaellusta määräävien säännöksien
yhteinen nimi.
Halász [-ās], Ignácz (1855-1901),
unk. kielentutkija. Julkaissut unk.
tutkimuksia lapin kielestä sekä suom.-ugr.
ja samojedilaisten kielten sukulaisuudesta.
Halava (Salix pentandra), kosteilla
paikoilla kasvava pajulaji, kiiltävälehtinen
puu. Kukissa 5 hedettä.
Halbe, Max (s. 1865), saks.
näytelmäkirjailija. Teoksia: „Jugend", „Mutter
Erde" (suomen.), „Der Strom".
Halberstadt [-štat], kaup. Preussissa,
Magdeburgista lounaaseen; keskiaik. rakennuksia.
48,000 as.
Hald, Edward (s. 1883), ruots.
taiteilija, S. Gaten kera uudenaikaisen
ruots. lasitaiteen luojia.
Haldane [hōldein], Richard
Burdon (s. 1856), engl. poliitikko, viscount.
Sotaministerinä 1905-12, lordikanslerina
1912-15, samoin 1924 työväenpuolueen
hallituksessa. Aikaisemmin imperialistinen
vapaamielinen.
Halde ks. Haltiotunturi.
Hale [heil], George Ellery
(s. 1868), amer. astrofyysikko, etevä
spektraalianalyysin tutkija. Keksimällään
spektroheliografilla ottanut ensim. valokuvat
auringonsoihduista ja protuberansseista.
Hales [heitz], Stephen (1677-1761),
engl. pappi, fysiologi; kasveissa tapahtuvan nesteiden
nousemisen selittäjä.
Halévy [alevī’], Jacques
Fromental Élie (1799-1862), ransk.
oopperasäveltäjä (,,Juutalaisnainen" ja
„Salama", molemmat 1835). — Halévy,
Ludovic (1834-1908), ransk. kirjailija.
Kirjoittanut Henri Meilhacin kera
tekstejä Offenbachin operetteihin.
Halfaheinä, espartoheinä (ks. t.).
Halicz [-itš], kaup. Puolassa Dnestrin
varrella. 5,000 as. — Kiivaita taisteluita
maailmansodassa.
Halifax [hällifäks]. 1. Kaup.
Itä-Englannissa, villateoll. 100,000 as. —
2. Kaup. Kanadassa, Nova Scotiassa,
Atlantin rannalla; hyvä satama. 60,000 as.
Haliitti (kreik.), vuorisuolan
mineraloginen nimitys.
Halikarnassos, muin.-kreik. kaup.
Vähän-Aasian kaakkoisrannikolla.
Kukoistusaika 300-luvulla e. Kr.
Halikko, pitäjä Turun ja Porin
läänissä, Salon lähellä; vanhat Joensuun,
Viurilan ja Vuorentaan kartanot; harmaa
kivikirkko (rak. 1440); 300.8 km2,
6,660 as. (1923).
Halikonjoki, jonka alkuhaara
Kuusjoki alkaa Someron rajoilta, juoksee
Halikon läpi ja laskee pitkään ja
kapeaan Halikonlahteen. Tämä
on viime vuosituhannen alussa ulottunut
Halikon kirkon paikkeille, jossa silloin
oli vilkas kauppapaikka, n. s. Rikalan
kaupunki. Halikonjoen laaksossa on
tapahtunut useita maanvieremiä,
viimeinen suuri 1919.
Halila, valtion keuhkotautiparantola
Uudellakirkolla (V. l.).
Halinen l. Halistenkoski, 3,6 m
korkea putous Aurajoessa 3 km:n päässä
Turusta, Turun kaupungin vesijohtolaitos.
Halkaisija l. diametri, matem.,
suora, joka puolittaa käyräviivaisen
tasokuvion yhdensuuntaiset jänteet.
Ympyrän, ellipsin ja hyperbelin h. kulkee
keskipisteen kautta, parabelin h:t ovat sen
akselin suuntaiset. Konjugaatti-h:t, kaksi
h:aa, joista toinen puolittaa toisen
suuntaiset jänteet.
Halkoislippu, tasaleveä lippu, jonka
liehuva pää on kaksikielinen.
Halkokarin kahakka Kokkolan
edustalla, tapahtui 1854, kun Pohjanmaan
kaupunkien varastoja hävittämään
lähetetyistä engl. sotalaivoista yritettiin
maihinnousua.
Halkominen ks. Maanjako.
Halkomitta. Virallinen h. on
Suomessa kuutiometri. Yksityiskaupassa
käytetään metristä syltä = 4 m3 tai
(halkojen ollessa lyhyempiä kuin 1 m)
päätysivultaan 4 m2:n alaista pinoa, joskus
myös vanhaa syltä.
Halkyone, kreik. tarukuningatar,
Keyksin puoliso. Muuttui jäälinnuksi.
Hall [hōl], Asaph (1829-1907), amer.
tähtitieteilijä, tutkinut kiertotähtien kuita
ja kaksoistähtiä. — Hall [hai], Carl
Christian (1812-88), tansk. poliitikko.
Opetusministerinä 1854, pääministerinä 1857-63,
ulkoasiainministerinä 1858-63; opetusministerinä
1870-74 järjesti oppikoulut uudelle kannalle. —
Hall [hōl], Granville Stanley
(s. 1846), amer. psykologi ja pedagogi,
tutkinut fysiologista sielutiedettä ja
lasten psykologiaa. — Hall, Marshall
(1790-1857), engl. fysiologi, selvitti
tahdonalaisten ja heijastusliikkeiden välisen
eron. — Hall [hal], Peter Adolf
(1739-93), mainehikas ruots. miniatyyrimaalaaja.
Halla, viljan tai perunoiden
kasvuaikana sattuva yökylmä. H. aiheutuu
tyyninä, kirkkaina öinä maanpinnasta
tapahtuvasta voimakkaasta lämmön
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>