Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hallinnollinen jako-Hallioikeus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
järjestyksessä yleisesti noudatettavaksi
julkaistu määräys, joka on annettu
hallinnollista lainsäädäntötietä, s. o.
ilman Eduskunnan myötävaikutusta. vrt.
Lainsäädäntö. — Hallinnollinen
jako. Yleistä hallintoa varten on
Suomi jaettuna lääneihin, kihlakuntiin
ja kuntiin. Muutoksista läänien
lukumäärään, joita nyk. on kahdeksan,
ynnä Ahvenanmaan maakunta, säädetään
lailla. Muista muutoksista hallinnolliseen
jakoon nähden määrää Valtioneuvosto,
mikäli ei laissa ole toisin määrätty
(H. M. 17/7 1919). — Yleisen h:n j:n
ohella on erityisiä hallintotehtäviä
varten erikoishallintopiirejä kuten esim.
piirilääkäri- ja eläinlääkäripiirejä,
tulli-kamaripiirejä, rautatieliikenne-, tie- ja
vesirakennusten piirejä, luotsipiirejä.
kansakouluntarkastajapiirejä y. m. —
Hallinnollinen keskitys l.
sentralisatsioni on sellainen hallinnon
järjestäminen, että hallinto on suurest.
riippuvainen koko valtion alueelle
yhteisestä keskusjohdosta. Vastakohtana
desentralisatsioni, kun
paikallishallinnolla on itsenäinen asema ja
laaja toimivalta.
Hallinta, tosiasiallinen valta
esineeseen. H. ei ole mikään oikeus eikä
edellytä oikeutta, vaan se on ainoastaan
tosiasiallinen tila ja sellaisena lain
suojeluksen alainen (Rikoslain
voimaanpanoasetus 12 § ja Ulosottolaki 7:14).
Hallinto, valtion toiminta
oikeusjärjestyksen rajoissa tehtäväinsä ja
tarkoitustensa toteuttamiseksi. H. laajemmassa
merkityksessä l. toimeenpanevan vallan
käyttäminen käsittää kaiken sen
valtiotoiminnan, joka ei ole lainsäädäntöä eikä
lainkäyttöä. Tässä h:ssa voidaan
erottaa toiselta puolen hallitus l.
korkeimman vallan käyttäminen sekä toiselta
puolen julkisten viranomaisten
toimitettava h. ahtaammassa merkityksessä l.
varsinainen h. Mikäli valtio itse
toimittaa h:oa omain viranomaistensa kautta,
on se valtio-h:oa, mikäli h. on
annettu kuntain tai muiden toimialallaan
itsenäisten yhdyskuntain toimitettavaksi,
on se niiden itse-h:oa.
Hallintoasia l. hakemusasia,
hallintoviranomaisten käsiteltävä ja
ratkaistava asia, vastakohtana oikeusasialle,
joka on tuomioistuinten käsiteltävä ja
ratkaistava.
Hallintoneuvos, Korkeimman
Hallinto-oikeuden jäsen (nyk. seitsemän).
vrt. Korkein Hallinto-oikeus.
Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö.
Nykyajan valtioissa on vakaantunut se
käsitys, että hallintoakaan ei ole
toimitettava vapaasti kulloinkin
hyödyllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta
silmällä pitäen, vaan että senkin tulee
tapahtua oikeusjärjestyksen rajoissa,
niin ettei hallinnossakaan saa tehdä
mitään, mikä laissa on kielletty eikä
menetellä toisin kuin laissa on säädetty.
Tällöin on käynyt hallinnonkin alalla
tarpeelliseksi ja mahdolliseksi sen seikan
ratkaiseminen, mikä yksityistapauksessa
on voimassa olevan lain mukaisena
pidettävä ja sellaisena noudatettava, t. s.
h. l. — H. l. on Suomessa hallintoviranomaisten,
erittäinkin maaherrain, lääninhallitusten,
tulo- ja omaisuusverotuksen tarkastuslautakuntain,
perintö verotarkastuslautakuntain, eri
keskushallitusten ja maistraattien tehtävänä.
Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa
valitusasioissa käyttää yleensä Korkein
Hallinto-oikeus. Eräissä asioissa on
ylimpänä asteena Valtioneuvosto.
Hallinto-oikeus, se oikeusjärjestyksen
ala, joka käsittää kaikki hallintoa
järjestävät lait ja asetukset sekä
tavanomaiseen oikeuteen perustuvat sitovat
oikeussäännöt hallinnon alalla. H.
merkitsee myös tätä oikeusjärjestyksen alaa
tutkivaa ja esittävää oikeustieteen haaraa.
Hallinto-oppi, valtiotieteen haara,
joka käsittelee hallinnon periaatteita,
esittäen, millaisen hallinnon tulee olla.
Hallintopiiri ks. Hallinnollinen jako.
Hallintopitäjä, vanha suomalainen
oikeudellinen ja hallinnollinen piiri, joka
vastasi nykyisiä käräjäkuntia.
Hallintosihteeri, Korkeimman
Hallinto-oikeuden vakinainen virkamies,
jonka tehtävänä on asiain
valmisteleminen ja esitteleminen.
Hallintotutkinto, 15/8 1894
asetuksessa säädetty, Yliopiston lainopillisessa
tiedekunnassa suoritettu virkatutkinto.
Ylempi h. tuotti kelpoisuuden
hallintovirkoihin yleensä ja alempi h. taas
muihin hallintovirkoihin paitsi
erinäisiin korkeimpiin. 30/12 1921 asetuksen
mukaan, jolla edellämainittu asetus
kumottiin, ovat virkatutkintoja ylempi
ja alempi oikeustutkinto.
Hallintoviranomainen, julkinen
viranomainen, jonka päätehtävänä on
hallintoasiain toimittaminen.
Hallioikeus, virasto, jolle kuului
tehdasten ja teollisuuslaitosten silmälläpito
ja tuomio-oikeus erinäisissä niitä
koskevissa asioissa. H:t lakkautettiin
Suomessa 12/12 1859 annetulla julistuksella.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
