Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1107-1108 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hammurapi-Hamppu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

yksinkertaisia huoneensisustoja
sopusointuisin värein.

Hammurapi (n. 2123-2081 e. Kr.),
Babylonin kuningas ja bab. maailmanvallan
perustaja. Kukisti elamilaiset, yhdisti
Babylonin pikkuvaltiot yhteisvaltioksi,
jonka keskustaksi kohotti Babylonin ja
ulotti valtansa Persianlahdesta
Välimerelle. Sai aikaan kuuluisan
H:n lakikokoelman. [Winckler (saks.
1903); Hjelt (ruots., 1903).]

Hamnö, Kökariin kuuluva saari, jossa
oli (ennen v. 1472 perustettu) fransiskaaniluostari.

Hampaan taudit. Hammasmätä
syntyy hampaiden syvennyksiin tai
väleihin kertyneiden ruoanjätteiden
aiheuttaman käymisen syövyttämään
koloon, kun bakteerit alkavat siinä
lisääntyä ja syventää koloa. Kun tämä
ulottuu hampaan ytimeen saakka, on
hampaassa kehittynyt hammasytimentulehdus,
ja sitä alkaa särkeä. Jos bakteerit ja
niiden synnyttämät toksiinit hoidon
puutteessa pääsevät tunkeutumaan
ydinkanavaa pitkin hampaan ympäristöön,
syntyy hammaskalvontulehdus,
joka voi aiheuttaa m. m. leukojen
turvotuksen ja märkimisen. Märän
ulospääsemiseksi voi tällöin syntyä
n. s. fisteleitä eli
märkätiehyitä, jotka aukeavat
suuhun tai leukojen ulkopuolelle tai
nenään, kurkkuun y. m.

Hampaat, useimpain selkärankaisten
suuontelossa olevia luumaisia muodostumia,
joiden päätarkoituksena on ruoan hienontaminen.
Hampaattomia selkärankaisia ovat kilpikonnat,
linnut, eräät valaat ja jotkut maaimettäväiset
(muurahaiskarhu, vyötiäiset). Imettäväisillä on
h:ta vain leukaluissa, muilla selkärankaisilla
muissakin suuontelon luissa. — H:ssa

Hammas. A terä, B kaula, C juuri, b kiille, c tahdas, d ydinontelo.

erotetaan terä l. kruunu, kaula ja
juuri. Niiden sisässä on pehmeän
hammasytimen täyttämä ontelo, johon haaraantuu
hermoja ja verisuonia. H:n kovat osat ovat
hammasluu (dentiini), hammaskiille (emalji) ja
hammastahdasi (sementti).Pääosan muodostaa
hammasluu; hammaskiille, joka on koko ruumiin
kovin aine, verhoaa sitä kuoren tavoin terän
ympärillä; juuren ympärillä on hammastahdas
samanlaisena verhona. — H:n muodostuminen alkaa
sikiössä jo toisella kuukaudella; lapsessa
ensimmäiset h. puhkeavat 6-8 kuukauden
iässä. Lapsella on 20 hammasta. Samaan
aikaan kuin etumaiset maito-h. alkavat
irtautua, n. 6-vuotiaana, puhkeaa ensim.
pysyvä hammas maitohammasrivin jatkoksi.
Pysyviä hampaita on ihmisellä 32.
Etuhampaita on kummassakin leuassa 4,
kulmahampaita joka leukapielessä 1,
poskihampaita 5. Viimeinen poskihammas,
n. s. viisaudenhammas, on kulttuurikansoilla
surkastumassa.

Hampaat. A ylä-, B alaleuan, M ja P poski-, C kulma-, I etuhampaat.

Hampaattomat ks. Vajahampaiset.

Hampden [hämpdən], John
(1594-1643), engl. poliitikko, puritaanisen
vastustuspuolueen johtajia Kaarle I:n aikana.

Hamppu (Cannabis sativa),
nokkosille lähisukuinen, 1-vuotinen ruohokasvi,
luultavasti kotoisin Keski-Aasiasta.
Varsi jopa miehenkorkuinen, lehdet
5-9-sormiset, kukat 1-neuvoiset, hedelmä
(„siemen") öljynpitoinen pähkylä.
Viljellään varren kuitujen vuoksi.
Hedelmistä puserretaan h.-öljyä, josta
valmistetaan vernissoja ja vihreätä
suopaa. Puserrusjätteistä tehdään rehukakkuja.
H:ua viljellään Keski- ja Itä-Euroopassa.

Hamppu, a hede-, b emikasvi, c hede-, d emikukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>