Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1119-1120 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hanswurst-Harbor

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Hanswurst, karkeankoomillinen saks.
kansanhuvinäytelmän henkilö 1500-1700-luvuilta.

Hapag, Hamburg-Amerikanische
Paketfahrt Aktien-Gesellschaft-yhtiön
nimen merkkilyhennys.

Hapansuola, hapan kaliumoksalaatti;
käytetään ruoste- ja mustepilkkujen
poistamiseen vaatteista.

Happi, kaasumainen alkuaine, ilman
aineosa. Kem. merkki O (oxygenium),
at.-p. 16; väritön, mauton, hajuton. Sen
keksi 1772 ruots. Scheele ja 1774 hänestä
riippumatta engl. Priestley. H. on
eniten levinnyt alkuaine luonnossa; paitsi
ilmassa on sitä vedessä (89 % tämän
painosta), melkein kaikissa kivilajeissa ja
eloperäisissä aineissa. Puhdasta h:ea
valmistetaan happirikkaita aineita, esim.
kaliumkloraatin ja ruunikiven seosta,
kuumentamalla. Nesteeksi voi h.-kaasun
tiivistää —118°:ssa ja 50 ilmakehän
paineessa. Melkein kaikki aineet
yhtyvät h:een. Alkuaineiden h.-yhdistyksiä
sanotaan oksideiksi. Erikoisissa
oloissa h. muuttuu otsoniksi (ks. t.).

Happo on sellainen vety-yhdistys.
josta syntyy suoloja, kun vety korvataan
metallilla. H:illa on hapan maku, ne
punaavat sinisen lakmuspaperin.

Happomarjapensas (Berberis
vulgaris), koristuskasvina viljelty pensas,
kukat keltaisia, tertuissa, marjat
punaisia, pitkulaisia. Viljaruosteen
helmi-itiöasteen isäntäkasvi.

Hapsal, Haapsalo (ks. t.).

Hapsenkakkiaiset (Ceramlycidæ),
isoja, hoikkia kovakuoriaisia. Täysimuotoiset
elävät kannoilla, hirsillä, seinillä, jotkut
kasvien kukilla, toukat enimmäkseen puussa
H:ia ovat m. m. karvari (Prionus
coriarius), sarvijaakko
(Lamia ædilis), papintappaja
(Callidium violaceum) ja kukkais-h.
(Leptura).

Sarvijaakko.

Hapsijuuret, ritsoidit, sammalilla,
sanikkaisten alkeisvarsikoilla ja eräillä levillä
esiintyvät yksisoluiset tai haaroittuvien rihmojen
muotoiset juuren tehtäviä toimittavat elimet.

Hapteerit (kreik.), levymäisiä
(rakkolevän) tai sormimaisia (muratin) elimiä,
joiden avulla kasvit voivat kiinnittyä
sileä- ja kovapintaiseen alustaan.

Hara, alk. kaskenviljelystyöase, joka
valmistettiin tiheäoksaisesta kuusesta:
nyk. h:lla tarkoitetaan äkeentapaista kojetta,
jolla rikkaruohoja perataan.

Hevoshara.

Harafurameri, myös Arafura-
ja Alfura-meri, Austraalian,
Uuden-Guinean ja Timorlautin välissä
oleva merenselkä.

Harakanvarvas, lieko (Lycopodium).

Harakiri l. seppuku, jap. itsemurha
(vatsan auki-viiltäminen).

Harakka (Cleptes pica),
pitkäpyrstöinen mustan- ja valkoisenkirjava
varislintu; yleinen Suomessa lukuunottamatta
Lapin pohjoisimpia osia.

Harakka, Helsingin edustalla oleva,
Suomenlinnan alueeseen kuuluva saari.

Haralan harju l. Harjulan harju,
korkea mäki (171 m yl. merenp.)
Vesijärven länsirannalla, Kangasalan
harjujen yhteydessä usein mainittu.

Harald [hā-] Godwininpoika
(k. 1066), Englannin kuningas 1066.
Jaarli ja tosiasiallinen hallitsija
1052-66. Voitti Norjan kuninkaan Harald
Ankaran; kaatui taistelussa Vilhelm
Valloittajaa vastaan.

Harald [hā-], Norjan kuninkaita.
— 1. H. Kaunotukka (n. 850-933),
hallitsi 860-933. Voitti 872 pikkukuninkaat
ja yhdisti maan, mutta jakoi sen 930
poikiensa kesken. — 2. H. Ankara
(1015-66), hallitsi 1047-66. Kaatui
Englannissa taistelussa Harald
Godwinin-poikaa vastaan.

Harald Sinihammas (k. n. 985),
Tanskan kuningas n. 940-85.

Harangi (ransk.), juhlallinen puhe,
korulause.

Harbin, kaup. Mantšuriassa,
Sungari-joen varrella, rautatiesolmu. 30,000 as.

Harbor, Yhdysvaltain Ohion valtion
Ashtabulan kaupungin satamaseutu,
jossa runsaasti suomalaisia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>