Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1123-1124 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Harjasiilit-Harmoni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Harjasiilit (Centetidæ),
Madagaskarilla ja eräillä lähisaarilla eläviä
hyönteissyöjiä. Tunnetuin laji n. 40 cm pitkä
hännätön tanreki (Centetes ecaudatus).

Harjateollisuus. Harjoja valmistetaan
eläinten karvoista, varsinkin sianharjaksista,
kasvikuiduista, metallilangasta y. m. Nämä
kiinnitetään käsin tai erikoiskoneissa puusta,
luusta, metallista y. m. tehtyyn varteen. Kiinnitys
tapahtuu joko piellä tai hartsilla tai,
paremmissa harjoissa, vahvalla langalla.

Harjavakoaura, vakoaura (ks. t.).

Harjavalta, kunta Turun ja Porin
läänissä, Kokemäenjoen kahden puolen.
Satakunnan keuhkotautiparantola v:sta
1925. 88,4 km², 2,058 as. (1923).

Harjavalta. Satakunnan keuhkotautiparantola.

Harjoitusaineet, koulujen
opetusohjelmaan lukuaineiden ohella kuuluvien
oppiaineiden (voimistelu, laulu, kaunokirjoitus,
piirustus, käsityöt) yhteinen nimi.

Harjoituskoulu, seminaarin
yhteydessä toimiva kansakoulu, jossa
opettajiksi valmistuvilla on tilaisuutta
käytännölliseen harjoitukseen.

Harju, pitkänlainen ja kapea selänne,
joka on syntynyt jääkaudella maajään
sulavesivirtojen kuljettamasta ja
muokkaamasta sorasta ja hiekasta.

Harju. 1. Harjun villatehdas,
Valkealassa Harjun aseman lähellä Savon
radan varrella. — 2. Valtion omistama
koulutila Virolahden pitäjässä
Suomenlahden rannalla, 25 km Haminasta.
1 1/2-vuotinen maanviljelyskoulu,
maamiestalvikoulu, 2-vuotinen karjanhoitokoulu
miehiä varten, 2-vuotinen puutarhakoulu.

Harjula ks. Haralan harju.

Harjumaa, Viron maakunta Suomenlahden
rannalla, Tallinnan ympärillä.

Harjus l. harri (Thymallus
vulgaris), lohikala, jonka selkäevä on pitkä
ja korkea, pyöristynyt; kasvaa parin
kilon painoiseksi. Suomessa h:ta on
sekä merenrannikolla että Pohjanlahteen
laskevissa joissa, Laatokassa ja useissa
Vuoksen vesistön järvissä; Karjalan,
Pohjois-Suomen ja Lapin järvissä se on
hyvin yleinen. Kutee keväällä. Onginta
keinotekoisella perholla on suosittua
urheilukalastusta.

Harjus.

Harkko, raakametallin (raudan,
kullan) valettu järkäle. — Harkkorauta,
harkkoihin valettu raakarauta, jota
käytetään taottavan raudan valmistukseen ja
valurautana. — Harkkouuni, ennen
käytetty sulatusuuni, jossa valmistettiin
malmista suorastaan taottavaa rautaa.

Harkortin siltatehdas, Duisburgissa
Reinin varrella (per. 1850-luvulla), on
rakentanut paljon siltoja rautateillemme,
m. m. Tornion radan suuret sillat;
kehittänyt sillanrakennustekniikkaa
arvokkailla keksinnöillä.

Harkova, kaup. Ukrainassa,
rautateiden risteys. 310,000 as.

Harlu, kunta Viipurin läänissä,
Laatokan pohjoisrannalla, lähellä
Sortavalaa. Läskelän puuhiomo ja
paperitehdas, Leppäkosken puuhiomo ja
paperitehdas, Hämekosken raudansulatto ja
faneeritehdas; H:n rautatieasema. 163,4
km²; 4,990 as. (1923).

Harmaahylje ks. Hylkeet.

Harmaakaihi, silmän mykiön
samentuminen, jolloin silmäterä näyttää
harmaalta; tavallisesti vanhuuden tauti.

Harmaasavi, peltosavi, yhteinen
nimitys kerroksettomille
jääkaudenjälkeisille savilajeille.

Harmaaveli ks. Fransiskaanit.

Harmagedon, Ilmestyskirjan 16₁₆
mukaan jumalan- ja maailmanvaltakunnan
ratkaisevan taistelun tapahtumapaikka.

Harmaja (ruots. Gråhara),
loistomajakka Helsingin edustalla, rak. 1883.

Harmajavakka (saks. Grauwacke),
hiekkakivi, jossa rakeina on kvartsia ja
maasälpää sekä lisäksi kvartsiitin,
fylliitin tai muiden vuorilajien palasia.
Suomessa ei tällaisia tavata.

Harmodios ks. Aristogeiton.

Harmoni, urkujen kaltainen
kosketinsoitin, jossa ääni syntyy vapaasti
värähtävistä metallikielistä ja johon
tarvittavan ilmavirran tavallisimmin itse
soittaja aikaansaa jalkapolkimien avulla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>