Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1133-1134 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hauge-Hauptmann

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Hauge, Hans Nielsen (1771-1824),
norj. talonpoika, herätysmies. Vv. 1798-1804 H. kierteli
ympäri Norjaa pitäen herätyspuheita, ylläpitäen
laajaa kirjeenvaihtoa ja julkaisten uskonnollisia
kirjoja;sai kärsiä vainoa viranomaisten taholta.
H:n aikaansaama herätys, jossa korostettiin,
että uskon tulee näyttäytyä töissä, on vaikuttanut
syvästi Norjan kirkolliseen elämään. [Bull
(suomen., 1924).]

H. N. Hauge.

Haugesund, kaup. Norjassa, Stavangerista
pohjoiseen; kalakauppaa. 17,000 as.

Haugwitz, Christian August
(1752-1831), kreivi, Preussin
ulkoministeri 1792-1804 ja 1806.

Hauho, kunta Hämeen läänissä
Hämeenlinnasta koilliseen; 336,5 km², 5,668
as. (1923). Kivikirkko luultavasti 1300-luvulta.

Hauhon reitti, suurimmalta osaltaan
Hauhon pitäjässä oleva vesistö; alkaa
Luopioisissa olevasta Kukkian järvestä;
muita järviä: Painonselkä, Vähä- ja
Iso-Roinevesi, Hauhonselkä, Ilmoilanselkä;
laskee Mallasveteen.

Hauislihas (musculus biceps brachii),
käsivarren koukistajalihas, lähtee
kaksipäisenä lapaluusta, kulkee sekä olka- että
kyynärnivelen yli värttinäluuhun.

Haukat, petolintuheimo, jonka useista
alaheimoista meillä seuraavat ovat
edustettuina: suohaukat, jalohaukat,
varsinaiset haukat, mehiläishaukat,
haarahaukat, kotkat ja kalasääsket. Varsinaisten
h:n (Asturinæ) tunnusmerkkinä on
tyvestä alkaen koukistunut nokka sekä
pitkä pyrstö. Siihen kuuluvat vain
kanahaukka ja varpushaukka.

Kanahaukka.

Varpushaukka.

Hiirihaukka.

Mehiläishaukka.

Nuolihaukka.

Tornihaukka.

Haukkojen lentokuvia.

Hauki (Esox lucius), koko Euroopassa,
Pohjois- ja Keski-Aasiassa sekä
Pohjois-Amerikassa elävä suolattoman tai
murtoveden kala. Kutee keväällä jäiden
lähdön aikana. Voi tulla 2 m:n pituiseksi
ja 30 kg:n painoiseksi. ks. kuvaliitettä
Kaloja.

Haukipudas, Haukiputaa, kunta
Oulun läänissä, Oulusta pohjoiseen;
435 km², 6,822 as. (1923).
— Samanniminen rautatieasema.

Haukiputaanjoki, Kiiminginjoki (ks. t.)

Haukivesi, n. 40 km pitkä vedenselkä
itäisessä Savossa, Rantasalmen,
Säämingin ja Kerimäen alueella.

Haukivuori, kunta Mikkelin läänissä
Mikkelistä pohjoiseen; 389,2 km², 4,131 as.
(1923). — Samanniminen rautatieasema.

Haulikko, metsästyspyssy, josta
ammutaan hauleja; alk. suusta, nyk.
takaaladattavia, tav. 2-piippuisia, joskus
kuulapiippu kolmantena haulipiippujen
alla (drillinki). Laukaisun aikaansaa
joko näkyvä tai kätketty hana
(hammerless). Nyk. on tullut käytäntöön
1-piippuinen makasiini-h.

Haulikko, hanallinen (ylempi), hanaton (alempi).

Haulit, metsästysaseissa käytetyt
pienet lyijykuulat, joiden läpimitta on
1,25-6 mm. Sisältävät lyijyn ohella
0,3-1 %:iin arsenikkia; valmistetaan siten,
että sula metalliseos tiputetaan
seulanmuotoisesta kattilasta 30-35 m:n
korkeudelta rasvakerroksen peittämään veteen.

Hauptmann, Gerhart (s. 1862),
saks. kirjailija. Kirjoittanut näytelmiä,
sekä realistisia: "Vor Sonnenaufgang",

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>