Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Helsingius-Helsinki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
perintöruhtinas ja v. t. kanslerina
ministerivaltiosihteeri, sekä paikallisena
hallitusmiehenä sijaiskansleri, jona toimi Turun
piispa, Venäjän vallan aikana joku
korkea virkamies, myöh. ent. Yliopiston
prof.; nyk. on vain yksi kansleri. Turun
palo aiheutti Yliopiston siirtämisen
Helsinkiin 1828. Engelin suunnittelema
yliopistorakennus Senaatintorin varrella
vihittiin 1832. V. 1852 lopetettiin
ylioppilaiden kansakuntalaitos; 1868 se
jälleen sallittiin osakuntalaitoksen
nimisenä. Yliopistolla on koko ajan ollut
itsehallinto. Sitä hoitavat lähinnä suuri
ja pieni konsistorio sekä rehtori. —
H. Y:ssa on seuraavat tiedekunnat:
1) jumaluusopillinen, 2) lainopillinen,
3) lääketieteellinen, 4) filosofinen, joka
jakautuu a) historiallis-kielitieteelliseen
ja b) fyysillis-matemaattiseen osastoon,
sekä 5) maatalous-metsätieteellinen.
Opetusta antavat vakinaiset ja ylimääräiset
professorit, apulaiset, lehtorit, dosentit
y. m. Opiskelijoita oli kevätlukukaudella
1925 yht. 3,068, joista 915 naispuolista.
H. Y:n laitoksista ovat tärkeimmät sen
yleinen kirjasto (m. m. jotenkin täydellinen
Fennica-kokoelma) sekä sen yhteydessä ven.
kirjasto, yht. n. 1/2 milj. sidettä sekä
suuri määrä nidottuja kirjoja ja n. s.
pikkupainotuotteita, n. s. seminaarikirjasto,
tähtit. observatorio, eläint. ja kasvit,
museo, kasvit, puutarha, kem., miner., fys.,
farm., anat., fysiol., odontol., voimistelu-
sekä metsät, laitos, sairaaloita y. m.
Helsingius [-si’-], Gustaf Adolf
(s. 1855), vaivaishoidon tarkastaja
1886-1915. Teoksia: ,,Köyhäinhoidon
käsikirja", „Fattigvårdens nydaning i
Finland under tre årtionden".
Helsinglannin laki, Helsingland-nimisen
muinaisen Ruotsin maakunnan laki. H. l:ia
lienee aikoinaan noudatettu myös Suomen
ruots. väestön keskuudessa.
Helsingör, kaup. Tanskassa, Juutinrauman
rannalla, vastapäätä Hälsingborgia, johon
H:stä höyrylauttayhteys, 15.000 as.
Helsinki (ruots. Helsingfors), Suomen
(myös Uudenmaan lääniin) pääkaup.
Suomenlahteen pistävällä niemellä, 60° 10’
pohj. lev. ja 24° 57’ it. pit. Greenw.
H. on jaettu 16 kaupunginosaan,
sitäpaitsi seuraavat esikaupungit: Hermanni,
Pasila, Toukola, Vallila, Käpylä ja
Kumtähti. Maan suurin tuontisatama
kaup. Tärkeimmät satamat:
Eteläsatama (kaupungin pääsatama
matkustaja- ja tavaraliikennettä varten),
Länsisatama, Merisatama, Pohjoissatama,
Ruoholahdensatama, Siltavuorensatama,
Sörnäistensatama. — Tärkeimmät
torit: Kauppatori Eteläsataman rannalla,
ruokatavarain kauppaa, Vallgrenin
laatima suihkukaivo; Senaatintori, jonka
keskellä Aleksanteri II:n patsas;
Kasarmintori ent. kaartinkasarmin edustalla;
Rautatientori rautatieaseman edustalla,
rihkamakauppaa; Hietalahdentori,
ruokatavarain kauppaa; Hakaniementori,
rihkama-, ruokatavarain-, halkokauppaa. —
Puistoja: Kaisaniemi Töölönlahden
rannalla, Paciuksen rintakuva,
vapaamuurari Granatenhjelmin hautakivi;
aitauksella on puistosta erotettu
Yliopiston kasvit, puutarha; Kaivopuisto,
merenrannalla vastapäätä Suomenlinnaa,
ravintola ja ulkoilmateatteri;
Hakasalmen ja Hesperian puistot Töölönlahden
rannalla; Töölönpuisto l. Eläintarha
suurine urheilukenttineen;
Tähtitorninmäki, jossa tähtitorni ja
Haaksirikkoisten patsas. — Puistikoita:
Vanhankirkon puisto varjokkaine käytävineen
Vanhankirkon vieressä, siinä on H:n
valloituksessa kaatuneiden suomalaisten
ja saksalaisten sekä Viron vapaussodassa
kaatuneiden suomalaisten hautakivet;
Liisan puistikko; Lönnrotinpuistikko
Lönnrotin patsaan ympärillä; Esplanadi,
jossa Runebergin patsas ja kauniita
kukkaistutuksia. Ritarihuoneen edustalla
oleva puistikko suihkukaivoineen;
Heikinkatujen välillä oleva Heikinpuisto. —
Kaupungin ulkopuolella olevia huvi- ja
virkistyspaikkoja: Korkeasaari, jossa
eläintarha; Seurasaari, jossa kansat,
ulkomuseo; Luoto (Klippan), jolla
ulkoravintola; Mustikkamaa, työväestön
huvittelupaikka; Alppila, Eläintarhassa, suosittu
vapunviettopaikka. — Edellä mainittujen
muistopatsasten lisäksi: J. W.
Snellmanin patsas Suomen Pankin
edustalla, Keisarinnankivi Eteläsatamassa,
M. A. Castrenin rintakuva
Kansallismuseon edustalla. — Kirkkoja:
Vanhakirkko samannimisen puiston
pohjoispuolella (rak. Engelin piirustusten
mukaan 1827); Nikolainkirkko
Senaatintorin varrella (rak. Engelin piirustusten
mukaan 1830-52); Johanneksenkirkko l.
Uusikirkko (A. E. Melanderin
piirustusten mukaan, valm. 1893); Kallionkirkko
(L. Sonckin piirustusten mukaan, valm.
1912); saks. seurakunnan kirkko;
room.-kat. kirkko; Uspenskijn ven. katedraali,
juutalaisten synagoga, muhamettilainen
rukoushuone, y. m. — Oppilaitoksia:
Yliopisto, Yliopiston kirjasto. Tekn.
Korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Suom. ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
