Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hengellinen rälssi-Hengitys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ceelestiasticum), kirkollinen
poikkeusmääräys, tehty sekä Augsburgin
uskonrauhassa 1555 että Westfalenin rauhassa
1648; sisälsi, että hengellinen ruhtinas
siirtyessään evankeeliseen uskoon menetti
alueensa. Tämä oli poikkeus silloisesta
yl. territoriaaliperiaatteesta: cuius regio,
eius religio (jonka maa, sen uskonto).
Hengellinen rälssi ks. Rälssi.
Hengelliset ritarikunnat, ristiretkien
aikana syntyneitä järjestöjä, joiden
jäsenet tekivät munkkilupauksen ja
sitoutuivat taistelemaan uskottomia vastaan,
suojelemaan pyhiinvaeltajia ja pyhiä
paikkoja, hoitamaan sairaita ja
harjoittamaan säännöllisesti uskonnollisia
menoja. H:ia r:ia olivat m. m. johanniitat,
kalpaveljekset, temppeliherrat (ks. n.).
Hengenahdistus, vaikeutunut,
läähättävä hengitys; johtuu ilmatiehyiden
ahtaudesta, keuhkorakkulain tukkeutumisesta,
keuhkojen kimmoisuuden vähenemisestä,
sydänvioista j. n. e.
Hengenpelastusmitali. Erittäin
neuvokkaasti ja rohkeasti tahi oman
hengenvaaran uhalla suoritettujen tekojen
palkitsemiseksi, joilla toisen henki on
pelastettu uhkaavasta vaarasta, voi
Presidentti antaa h:n (Asetus h:n
antamisesta 12/11 1920).
Hengenrikos, hengenasia,
sellainen rikos, josta kuolemanrangaistus
saattaa seurata.
Hengenvaara. Rikoslain 44:2 on
säädetty rangaistus, jos joku, tietäen toisen
olevan todellisessa h:ssa, on tälle
antamatta tahi hankkimatta sellaista apua,
minkä hän saattamatta itseään tai
ketään muuta vaaraan, voi aikaansaada.
vrt. myös Heitteillepano.
Hengillepano, henkikirjoitus (ks. t.).
Hengitys, kasvien ja eläinten
ruumiissa tapahtuva kaasunvaihto, ne kun
ottavat ilmasta tai vedestä happea ja
poistavat ruumiistaan palamisen
tuloksena syntynyttä hiilidioksidia ja vettä.
Kasvien h. tapahtuu kaikissa elävissä
soluissa, korkeammilla kasveilla
pääasiassa ilmarakojen tai korkkihuokosten
kautta. Alemmilla eläimillä h. tapahtuu
ihossa, korkeammilla on erikoiset
h.-elimet: vedessä elävillä kidukset tai n. s.
ilmaputkikidukset, maalla elävillä
keuhkot tai ilmaputket. — Sanan
tavallisessa merkityksessä tarkoitetaan h:lla
ulkoista l. eläimen ja sen
ympäristön välillä tapahtuvaa kaasunvaihtoa;
tästä on erotettava sisäinen l.
kudos-h., jommoista on esim. ruumiin
kudosten ja veren välillä tapahtuva
kaasunvaihto. — Ihmisen, kuten yleensä
keuhkoilla hengittäväin eläinten h.
tapahtuu seuraavasti: rintalihasten ja
pallean avulla vuoroin laajennetaan vuoroin
supistetaan rintakehää ja siten myös
keuhkoja, jolloin ilma vuoroin
virtaakeuhkoihin vuoroin
(hiilidioksidi-rikkaampana) ulos keuhkoista
(sisään- ja uloshengitys). H.-liikkeet ovat
ydinjatkoksessa sijaitsevan erityisen h.-keskuksen
hallitsemat. — Keinotekoinen h.
tulee useimmiten kysymykseen
hukkuneen tai kaasumyrkytykseen
tukehtuneen pelastamiseksi. Tukehtunut
asetetaan selälleen, hartiat ja rinta muuta
ruumista hieman ylemmäksi, pää
alas- ja taaksepäin. H:n toimittaja asettuu
tukehtuneen taakse, tarttuu hänen
käsivarsiinsa, vetää ne taaksepäin ruumiin
suuntaan ja pitää niitä siinä pari
sekuntia. Sitten viedään käsivarret takaisin
samaa tietä kahden puolen rintaa, jonka
sivuja vasten niitä varovasti mutta
voimakkaasti painetaan. Nämä liikkeet
tehdään tahdissa n. 15 kertaa minuutissa,
kunnes tukehtunut virkoaa tai n. 1/2
tuntia on kulunut. Toinen teko-h:n
antamistapa on seuraava: Hukkunut
asetetaan vatsalleen pää ja olkavarret
 |
Näennäisesti hukkuneen henkiinvirvoittaminen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
