Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hertz-Herännäisyys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
puhelintoiminnan (radion) perustaksi ja
selittivät valon luonteen. Keksinyt
Hallwachs-ilmiön ja havainnut, että
katodisäteet voivat tunkeutua ohuen
aluminiumlevyn läpi. Tutkinut myös
teoreettista mekaniikkaa. — Hertz,
Henrik (1797-1870), juut.-tansk.
kirjailija. Julk. runokirjeet „Gengangerbreve",
vaudevilleja ja romanttisia runonäytelmiä,
kuten „Kong Renés Datter" (suomen.).
Hertzberg [-rtsberhj], Ewald
Friedrich (1725-95), preussil.
valtiomies, ulkoministerinä 1763-91. —
Hertzberg [härtsbärj], Rafael
(1845-96), Suomen ruotsink. kirjailija.
Julkaissut Kalevalan ruotsinnoksen, runoja,
kertomuksia sekä ,,Kulturbilder ur
Finlands historia", „Helsingfors för 300 år
sedan och i vara dagar", „Vidskepelsen
i Finland pà 1600-talet".
Hertzen [-rtsen], Ernst Gustaf von
(1765-1834), suom. eversti. Kunnostautui
Siikajoella y. m. v:n 1808 taisteluissa.
„Vänrikkien" sankareita.
Hertzog [-rts-] James Barry
Murrik (s. 1866), buurikenraali ja
poliitikko. Buurien johtajia buurisodassa;
1910-12 Etelä-Afrikan Liittovaltion
oikeusministerinä vastusti englantilaisystävällistä
politiikkaa, Smutsin jälkeen pääministerinä v:sta 1924.
Herukka, viinimarjapensas (ks. t.).
Herulit, germ. kansa Itämeren
rannoilta; kansainvaellusten aikana
retkeilivät laajalti. Osa heistä asettui ehkä
Skandinaaviaan.
Hervé [ervē’], Florimond
(1825-92), ransk. operettisäveltäjä. Säveltänyt
m. m. „Pikku pyhimyksen". — Hervé,
Gustave (s. 1871), ransk. sanomalehtimies,
Victoire-lehden toimittaja. Alk. sosialisti, sitten
kansalliskiihkoinen.
Herwegh, Georg (1817-75), saks.
runoilija. Julk. valtiollisia runoja
„Gedichte eines Lebendigen".
Herveyn-saaret [hēvin-] l.
Cookinsaaret, saariryhmä Polyneesiassa.
Asukkaat polyneesialaisia, protestantteja.
Kuuluvat hallinnollisesti Uuteen-Seelantiin. 13,000 as.
Hervieu [ervjö’], Paul (1857-1915),
ransk. romaanin- ja näytelmänkirjoittaja.
Herzegovina, Hertsegovina (ks. t.).
Herzen [-rts-] (ven. Gertsen),
Aleksandr Ivanovitš (1812-70),
ven. vapaa-aatteinen kirjailija. Toimitti
Lontoosta käsin 1857-67 Kolokol-nimistä
Venäjällä kiellettyä, mutta silti siellä
laajalti levinnyttä aikakauslehteä.
Teoksia suomen. „Eurooppa ja Venäjä".
Herzenstein, Mihail Jakovlevitš
(1859-1906), ven. taloustieteilijä ja
vapaamielinen poliitikko, prof. Ensim.
duuman huomatuin maatalousasioiden
erikoistuntija. Valtiollisten vihamiestensä
murhaama Terijoella.
Herzl, Theodor (1860-1904),
itäv.-unk. kirjailija, juut. sukuperää,
organisoidun sionismin perustaja; Julk. m. m
ohjelmakirjoituksen „Der Judenstaat"
Herzogenberg [hertsō’-], Heinrich
von (1843-1900), itäv. säveltäjä.
Säveltänyt m. m. sinfonioja ja kuoroteoksia.
Herännäisyys, uskonnollinen liike,
joka Suomessa 1600-luvun lopulta
lähtien yli kaksi vuosisataa on vaikuttanut
kansamme uskonnolliseen ja kirkolliseen
elämään. Se pyrkii luomaan sisäisessä
kilvoituksessa persoonallisesti
omaksuttua ja persoonallisuuden sisintä
uudistavaa uskoa ja hylkää „maailmalliset"
menot ja huvitukset. 1. Varhaisempi
h. sai alkunsa Speneristä ja saks. pietismistä
lähteneistä vaikutuksista. Sen esitaistelijoita
olivat epäkirkollisen ja mystillisen yltiöpietismin
innoittamat L. Ulstadius ja P. Schäfer.
Speneriläistä kirkollista herätystä edustavat
oulul. J. Wegelius vanh. ja turkul. I. Laurbechius.
— Uudenkaupungin rauhan jälkeen h. sai uutta
vauhtia, kun maahan palasi Venäjällä sotavankeudessa
tai maanpakolaisuudessa Ruotsissa h:een sen
„hallelaisessa" (vrt. A. H. Francke)
muodossa liittyneitä. Heränneiden
keskuudessa pidetyt yksityiset hartauskokoukset,
„seurat", joissa maallikotkin esiintyivät
puhujina, herättivät papistossa epäluuloja,
ja siksi ne kiellettiin n. s. konventikkeliplakaatilla.
1730-luvulla epäkirkollinen yltiö-h. veljesten
Erik ja Jakob Erickssonin johtamana pääsi uuteen
vauhtiin Pohjanmaalla. 1740-luvulla tuli herrnhutilaisuus
enemmän tunnetuksi. 1750- ja 1760-luvuilla vanha
kirkollinen h. taas elpyy vars. Lounais-Suomessa
jatkuen siellä vuosisadan loppuun johtajinaan Abr.
Achrenius, J. Wegelius nuor. ja Antti Achrenius.
2. Myöhäisempi h. on yleensä kansan
syvien rivien kannattama ja johtama
liike. Varhaisempaan h:een se liittyy
Lounais-Suomessa. Satakunnassa
muodostui 1840-luvulla heränneiden
keskuudessa n. s. rukoilevaisten (ks. t.) ryhmä.
Varsinais-Suomessa vanha h:n luoma
virtaus kehittyi hiljaisesti A.
Björkqvistin, P. J. Ignatiuksen ja K.
Ranckenin ohjaamana. — Pohjois-Savossa
Iisalmella 1796 alkanut herätys sai Paavo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
