Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1235-1236 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hirttäminen-Hisinger

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jälkeen Afrikan tärkein viljalaji;
jättiläiskokoisen nurmipuntarpään näköinen.

Tavallinen hirssi.

Hirttäminen, kuolemanrangaistuksen
täytäntöönpanotapa. H:ta pidettiin
häpeällisempänä rangaistuksena kuin
mestausta ja käytettiin sen vuoksi etupäässä
sellaisten rikosten rankaisuna, joitten
katsottiin osoittavan tekijässään
halpamaista mieltä. Käytännössä vielä
nykyäänkin m. m. Englannissa.

Hirvas, (purematon) urosporo.

Hirvas, koski Sunujoessa, Aunuksen
Karjalassa Petroskoin ja Poventsan
kihlakuntain rajalla; pituus 1/2 km,
n. 38.000 hevosv.

Hirvasjoki, Kuollan niemimaan
länsiosassa olevan Nuortijärven
lounaispäähän laskeva joki.

Hirvensalmi, kunta Mikkelin
läänissä, Puulaveden eteläosan ympärillä;
453,1 km², 7,539 as. (1923).

Hirvensalo, Hirvenluoto, n. 7 km
pitkä saari Aurajoen suulla; huvila-asutusta.

Hirvensarvensuola, ennen yleinen
lääkeaine, jota valmistettiin
hirvensarvenöljystä ja happamesta
ammoniumkarbonaattijauheesta ja käytettiin
hermoja kiihoittavana lääkkeenä. Nyk. sen
asemesta käytetään puhdasta
ammoniumkarbonaattia moninaisiksi lääkkeiksi,
hajusuolana, taikinan nostajana y. m. —
Hirvensarvenöljy, eräiden hirvilajien
sarviainetta kuivatislattaessa saatava
pistävänhajuinen öljy.

Hirvi (Alces palmatus), nyk. elävistä
hirvieläimistä suurin, n. 2 m korkea ja
3 m pitkä. Vain uroksella on sarvet,
vuoden vanhoilla haarattomat, vanhemmilla
tulee 1 haara vuodessa lisää, samalla
sarvien lapa levenee vähitellen
lapiomaiseksi. Suurimmat sarviparit
ovat painaneet 40 kg. H:ia elää
Pohjois- ja Itä-Euroopassa ja Siperiassa.
Suomessa h. on rauhoitettu muualla paitsi
Petsamon alueella.

Hirviä.

Hirviantilooppi, kanna (Oreas
canna), Keski- ja Etelä-Afrikan
puuttomilla aroilla pienissä parvissa elävä,
zebuhärän näköinen antilooppi.

Hirvieläimet (Cervidæ),
täyteissarvisia märehtijöitä, joiden sarvet
uudistuvat joka vuosi otsaluun kyhmystä
kasvaen. Uusissa sarvissa tavallisesti yksi
sakara enemmän kuin edellisissä. Naaraseläimillä
ei ole sarvia (poikkeuksena peuran suku).

Hirvisika (Babirussa alfurus),
Celebes-saaren rämeseuduilla elävä, n. 60 cm
korkea sikaeläin; karjulla yläleuassa n. 36 cm
pitkät, ylöspäin kaartuvat torahampaat,
emakolla pienemmät.

Hirvisika.

His, mus., sävel, joka johtuu h:sta
koroittamalla sitä (♯-merkillä) 1/2 astetta.

His [hīz], Wilhelm, vanh.
(1831-1904), sveits.-saks. anatomi ja
embryologi, prof. Baselissa ja Leipzigissä;
pääteos „Anatomie menschlicher Embryonen".
— His, Wilhelm, nuor. (s. 1863),
edellisen poika, saks. lääkäri, prof.
Berliinissä; sydämen anatomiaa ja fysiologiaa
koskevia tutkimuksia.

Hisingen, Ruotsin länsirannikolla,
Götajoen suun edustalla oleva saari.

Hisinger [hī-], Johan (1727-90),
ennen aateloimista Hising,
ruots.-syntyinen ruukinisäntä. Peri isältään Mikael
Hisingiltä (1687-1756) Skogbyn,
Pinjaisten, Fagervikin, Taalintehtaan
ja Björkbodan rautatehtaat, joita kehitti
edelleen. Innokas suonviljelijä ja
puutarhanhoidon edistäjä. — Hisinger,
Vilhelm (1766-1852), J. H:n veljenpoika,
ruots. kemisti ja fyysikko, tutki yhdessä
Berzeliuksen kanssa harvinaisia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>