Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1239-1240 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hiuspilli-Hjärne

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

nesteen pinta joko kovertuu tai kupertuu
astian seinämän vieressä. Tätä ilmiötä,
joka riippuu nesteen pintakerroksen
kohesionista ja nesteen ja astian seinämän
välisestä adhesionista, sanotaan h:ksi.

Hiuspilli, putki, jonka läpimitta on
niin pieni, että hiushuokoisuus siinä on
selvästi havaittavissa. — Hiuspillielektrometri,
elektrometri, jonka rakenne perustuu elohopeapinnan
pintajännityksen muutokseen sähköisestä
vaikutuksesta.

Hiusristikko, tähtäysviivan tarkan
suunnan määräämistä varten optilliseen
kojeeseen asetettu hieno lankaristikko tai
lasiin kaiverrettu ristikko.

Hjalmarson [ja-], Harald
(1868-1919), ruots. upseeri, suom. ja pers.
kenraali. Vv. 1911-13 Persian santarmiston
päällikkönä, johti Suomen vapaussodassa
ensim. tyhjiin rauennutta Heinolan
valloitusyritystä; otti osaa Tampereen
valloitukseen. Julk. ,,Sotamuistoni Suomesta".

Hjelt [jelt], Arthur (s. 1868),
V:n T:n eksegetiikan prof. v:sta 1904.
Julk. us. teologisia tutkimuksia sekä
„Matkahavaintoja Raamatun mailta" I-III.
— Hjelt, August (1862-1919),
Tilastollisen Päätoimiston johtaja 1902-19,
senaattorina 1908-09, us. valtiopäivillä.
Julk. hist. ja tilastotieteellisiä tutkimuksia.
— Hjelt, Edvard (1855-1921),
kemisti ja poliitikko. Kemian

O. E. A. Hjelt.

Edvard Hjelt.

prof. 1882-1907, Yliopiston rehtorina
1899-1907, tuli senaattoriksi ja
kirkollistoimituskunnan apulaispäälliköksi 1907,
Senaatin talousosaston varapuheenjohtajana
1908-09, Yliopiston sijaiskanslerina
1910-17, v. t. kanslerina v:sta 1917,
lähettiläänä Berliinissä 1918-19. Teoksia:
„Lärobok i organisk kemi" (O. Aschanin
kera), ,,Kemia", „Geschichte der
organischen Chemie", ,,Otto E. A. Hjelt",
,,Vaiherikkailta vuosilta", „Gustaf
Mattsson", „Itsenäinen Suomi". — Hjelt,
Hjalmar (1851-1925). kasvitieteilijä
ja koulumies. Tärkein teos „Conspectus
floræ fennicæ" (v:sta 1888), johon on
koottu kaikki saatavissa olevat
tiedonannot putkilokasvien leviämisestä
Suomessa. — Hjelt, Otto Edvard
August (1823-1913), lääkäri,
yliopistonopettaja, luonnonhistorian tutkija,
patologisen anatomian ja yleisen
terveysopin prof. v:sta 1858. Uudisti lääket.
opetuksen, m. m. aikaansaamalla uuden
patologisanatomisen laitoksen 1878.
Lukuisia lääketieteellisiä ja luonnonhist.
teoksia, m. m. laaja „Svenska och finska
medicinalväsendets historia 1663-1812"
(1901-03). Ollut osallisena useassa
uskonnollisessa pyrinnössä, m. m. Helsingin
diakonissalaitoksen perustamisessa. —
Hjelt, Vera (s. 1857), yhteiskun.
toimihenkilö, Suomen ensim. naispuolinen
ammatintarkastaja.

Hjo [jū], kaup. Ruotsissa, Vetterin
länsirannalla. 2,700 as.

Hjort [jūrt], Daniel (k. 1615),
ruots.-syntyinen virkamies. Kotiopettajana
tai sihteerinä Klaus Flemingin perheessä
ollessaan viekoitteli Turun linnan
varusväen syksyllä 1597 antautumaan
piirittäjille. Kävi Lapissa selvittämässä
raja- ja verotusseikkoja; julkaissut
matkastaan kertomuksen. Päähenkilönä
Wecksellin draamassa „Daniel Hjort",
josta Palmgren säveltänyt oopperan. —.
Hjort, Johan (s. 1869), norj.
eläintieteilijä ja kalabiologi,
merikalastustutkimuksen uudistaja.

Hjortsberg [jūrtsbärj], Lars
(1772-1843), mainehikas ruots. näyttelijä.

Hjortzberg [jūrtsbärj], Olle
(s. 1872), ruots. taiteilija, Tukholman
taidekorkeakoulun johtaja v:sta 1920. Koristanut
kirkkoja, somistanut virsikirjan, katkismuksen
ja n. s. Kustaa V:n Raamatun.

Hjälmaren [jel-], Ruotsin neljänneksi
suurin järvi; 480 km², 60 km pitkä, 20 km
leveä, laskee Eskilstuna-joen kautta Mälariin.
Vv. 1877-87 laskettiin järvenpinta 1,78 m,
jolloin saatiin 18,700 ha peltomaata.

Hjärne [jä-], Gustaf (1768-1845),
soturi ja virkamies. Majurina Viaporin
linnaväessä l808; hänen vaimoaan Gustava
Sofiaa, o. s. Rosenborg, syytettiin
venäläisten auttamisesta. Suomen
tullilaitoksen ylitirehtööri 1811, Uudenmaan ja
Hämeenläänin maaherrana 1816-28, senaattorina
1831-41, 1833-41 talousosaston varapuheenjohtajana.
— Hjärne, Harald (1848-1922), ruots.
historioitsija ja poliitikko. Käsitti Venäjän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>