Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1303-1304 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hyppyjänis-Hysteresis

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hyppyhäntä, joka lepoasennossa on ruumiin
alle kääntyneenä, mutta äkkiä
ponnahtamalla taaksepäin aikaansaa pitkän
hypyn. Tunnettuja h:ia ovat lumikirput
(Isotoma hiemalis). [Axelson-Linnaniemi,
„Die Apterogyten-fauna Finnlands".]

Hyppyjänis (Pedetes caffer),
Kap-maassa elävä, meikäläistä jänistä hieman
suurempi, pitkähäntäinen jyrsijä, joka
voimakkailla takaraajoillaan tekee 6-8 m:n
pituisia hyppyjä. Yöeläin, asuu
kaivamissaan syvissä koloissa.

Hyppyjänis.

Hyppypäästäinen (Macroscelides),
Afrikassa elävä päästäissuku, jonka
takajalkain sääret suhteettoman pitkät.
Yöllä liikkuvia hyönteissyöjiä.

Hyppyrotat (Dipodidœ), Afrikan ja
Aasian aavikkoseuduissa asuvia jyrsijöitä.
Takajalat pitkät ja hoikat, etujalat perin
lyhyet. Kaakkois-Venäjän ja Aasian aroilla
elää alaktaga (Alactaga decumana),
Pohjois-Afrikan ja Länsi-Aasian erämaissa
erämaan h. (Dipus œgypticus).

Erämaan hyppyrotta.

Hyppytauti, tanssitauti (ks. t.).

Hyppyurheilu. Tavallisimmat
urheilussa käytetyt hyppyjen muodot ovat
korkeus-, pituus- ja seiväshyppy sekä
kolmiloikkaus. Muita, paitsi seiväshyppyä,
hypätään myös ilman vauhtia. Hyppytelineet
ovat 3,66 m:n päässä toisistaan.
Rima, jonka yli hypätään, on puusta ja
poikkileikkaukseltaan kolmion muotoinen,
jokainen sivu 3 cm. Rimaa kannattavat puikot
pistävät pystypuista esiin 7,62 cm.
Pituushypyssä ja kolmiloikkauksessa käytetään
ponnistuspaikkana 120 cm:n pituista, 10 cm:n
paksuista ja 20 cm:n levyistä maan
tasalle upotettua hirttä. Seiväshypyssä
tulee seipään olla joko puuta tai
bambu-ruokoa. Kolmiloikkauksessa on
kilpailijan ponnistettava kahdesti samalla
jalalla ja kolmannen kerran toisella
jalalla. vrt. Telineliikkeet ja
Urheiluennätykset.

Hypsografia (kreik.), maan
korkeussuhteita käsittelevä tiede.

Hypsometri (kreik.). 1. Korkeusmittari,
metsänhoidossa käytettävä erikoisasteikolla
varustettu tähystysviivoitin, jonka avulla
puun korkeus määrätään tunnetun pituiseen
sauvaan verraten. — 2. Fys. Sama kuin
barotermometri (ks. t.).

Hypsometri.

Hyracodon, sukupuuttoon
kuollut kavioeläin, sarvikuonon
sukuinen, mutta enemmän hevosen
näköinen, ilman kuonosarvea.
Tertiäärikauden alkupuolella
Pohjois-Amerikassa.

Hyrrä, yleensä enemmän tai vähemmän
kiekkomainen, kiinteällä akselilla varustettu
esine, geometriselta muodoltaan
pyörähdyskappale. Kun h. pyörii vinhaan
geometrisen akselinsa ympäri, se pyrkii
säilyttämään akselinsa suunnan. Tämä voidaan
osoittaa kardaaniisesti ripustetulla
hyrrällä l. gyroskoopilla
(ks. kuvaa), jonka jalustaa voi liikuttaa
mielin määrin, akselin suunnan muuttumatta.
Jos akseliin vaikuttaa joku voimapari,
esim. sen johdosta, että painopiste
ei yhdy tukipisteeseen, niin h. ei
käänny siihen suuntaan, mihin se
liikkumatta ollen kääntyisi, vaan
kohtisuoraan tätä suuntaa vastaan. H:n
akseli piirtää tällöin kartion. Tätä
liikettä, joka on havaittavissa myös
kiertotähtien, erittäin maan liikkeessä
auringon ympäri, sanotaan presessioniksi. —
H.-liikettä on käytetty höyrylaivoissa
kiikkumisen vaimentamiseksi ja
yksikiskoisen rautatien vaunujen tasapainon
ylläpitämiseen. Kenties tärkein
sovellutus on h.-kompassi (gyrokompassi), joka
näyttää maantieteelliistä pohjoissuuntaa
magneettisesta voimakentästä riippumatta.

Gyroskooppi.

Hyrynjärvi, n. 8 km pitkä järvi,
jonka rannalla on Hyrynsalmen kirkko.

Hyrynsalmi, kunta Oulun läänissä,
Kajaanista koilliseen; 1,441 km²,
2,811 as. (1923).

Hysteresis (kreik.), jälkivaikutus,
etenkin magneettinen. Kun rauta on
magneettisessa kentässä, jonka voimakkuus
vaihtelee, niin rauta seuraa näitä
vaihteluja, mutta aineosasten sisäisen
hankauksen vaikutuksesta ,,jää jälkeen".
Tästä aiheutuu sähkömagneettisissa
koneissa energian hukkaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>