Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ilmakehä-Ilmanpuristuskone
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
— I. tehdään raudasta, kivestä, betonista ja
puustakin. Kuva 2 esittää tavallista
perustuksen laskuun käytettyä i:oa. —
Kaivoskuiluja ja tunneleita jokien alatse
kaivetaan samaan tapaan, mutta i. on
silloin vaakasuorassa ja painetaan
eteenpäin väkivivuilla.
Ilmakehä. 1. Taivaankappaletta,
erittäinkin maata kehänä ympäröivä
kaasumassa. Ilman paino saa aikaan paineen,
joka meren pinnalla on keskimäärin
760 mm. Sen suuruus sekä ilman tiheys
pienenee ylöspäin, ollen 50 km:n
korkeudella n. 0,1 mm.
I. ulottunee yli 300 km:n etäisyyteen
maan pinnasta, jyrkkää rajaa ei liene.
I:llä on suuri merkitys lämmön pidättäjänä ja
tasaajana maan pinnalla. Sen koko massan
lasketaan olevan 5,27 X 1015 tonnia. vrt.
Ilma. — 2. I. l. i:n paine, kaasujen
paineen mitta, vastaa 760 mm:n
elohopeapatsaan painetta l. 1,033 kg/cm2.
— 3. Tekn., i. = 1 kg/cm2.
Ilmakompressori, ilmanpuristuskone (ks. t.).
Ilmalaiva, enemmän tai vähemmän
lieriömäinen, ohjattava ilmapallo, jonka
sen alla riippuvaan gondoliin sijoitetun
moottorin potkuri panee liikkumaan.
I:oja erotetaan kolme eri lajia.
1. Jäykistämättömät i:t saavat
tarpeellisen jäykkyytensä niiden sisälle
puhalletun kaasun paineesta. Tällaisista on
tunnetuin saks. v. Parsevalini.
Tasaisen lennon saavuttamiseksi on
suipompaan peräpäähän sovitettu kolme
vakavuustasoa, alimmassa peräsin. I:n sisällä
sen kummassakin päässä on kaksi suurta
ilmalaukkua, jotka voivat täyttää 1/4
koko tilavuudesta. Pumppuamalla ilmaa
toisesta laukusta toiseen voidaan i:n
painopistettä siirtää. Korkeusperäsin on
niinollen tarpeeton. Potkuri on gondolin
yläpuolella. — 2. Puolijäykissä
i:oissa on teräsputkesta tehty
jäykistystaso, joka kiinnitetään välittömästi
kankaaseen rungon alle (Lebaudy-i.) tai
teräsputkista tehty kannattaja, joka on
rungosta erillään riippumassa sen alla
(„Ville de Paris"). Tässä mallissa on
potkuri gondolin etukeulassa.
— 3. Jäykän mallin tunnetuin edustaja on
saks, kreivi Zeppelinin i. Siinä on 16
laivan pituista aluminiumista tehtyä
ristikkokannattajaa, joita yhdistävät
16-kulmaiset kehykset. Tämän rungon
sisään eri osastoihin asetetaan
kaasupussit ja koko runko päällystetään
kankaalla. Ilmalaukkuja ei ole, vaan nousu
ja lasku saadaan aikaan korkeusperäsimellä.
Jäykillä i:oilla on se haitta, ettei
niitä voida tehdä tuulen vallasta
riippumattomiksi, jos ovat laskeutuneet
maahan, eikä kaasusta tyhjinä kuljettaa
paikasta toiseen, vrt. Lentokone ja
Ilmailu.
Ilmamoottori, paineilmalla käyvä
voimakone. Harvinainen. Sen sijaan ovat
paineilmatyökoneet enemmän käytettyjä.
Ilmanala, ilmasto, ilman
lämpötilan ja sen jakautumisen vuoden eri
osien välillä, ilman kosteuden,
sademäärän, tuulensuunnan ja voimakkuuden
yhteisvaikutus. Niistä tekijöistä, jotka
vaikuttavat i:n laatuun, ovat
tärkeimmät: seudun etäisyys päiväntasaajasta,
korkeus merenpinnasta, etäisyys
merenrannasta tai suurista sisäjärvistä,
merivirrat, lähellä olevien vuorien suunta ja
korkeus, maaperän ja kasviston laatu. —
Mannerilmasto: kuumat kesät.
kylmät talvet. Meri-ilmasto: viileät
kesät, lauhkeat talvet, pilvisyys ja ilman
kosteus suurempi kuin mannerilmastossa.
ks. myös Ilmastovyöhykkeet.
Ilmankoettaja, laite, jolla kem.
aineitten avulla määrätään ilman
tärkeimpien osien suhteelliset määrät.
Ilmankosteus. Absoluuttisella
i:lla tarkoitetaan sitä vesihöyrymäärää
g:issa, minkä 1 m3 ilmaa sisältää; tämä
voidaan myös ilmoittaa painemillimetreissä.
Määrälämpötilassa on se höyrymäärä, minkä m3
ilmaa voi sisältää (ja vastaava höyryn
maksimipaine) määrätty; kun ilma sisältää
tämän määrän höyryä, on se höyryllä kyllästetty.
I:n määrä ilmoitetaan usein prosenteissa tästä
maksimimäärästä; tätä prosenttilukua
sanotaan suhteelliseksi. i:ksi. Sitä
määrää, minkä ilma vielä voi vastaanottaa, sanotaan
kyllästysvajaukseksi ja ilmoitetaan
painemillimetreissä. Sekä ilmastollisesti että
fysiologisesti on suhteellisella i:lla paljoa
suurempi merkitys kuin absoluuttisella.
M. m. ilma, jonka suhteellinen kosteus
on suuri, tuntuu meistä lämpimämmältä
kuin yhtä lämmin kuiva ilma (mieluinen
huonelämpö: kosteus 30 %, lämpötila
22°; kosteus 75 %, lämpötila 15°).
[Melander, „Nykyajan sääoppi".]
Ilmanpaine, ilman painosta aiheutuva
paine, keskimäärältään 1,033 kg/cm2
merenpinnan tasalla. Vaihtelee ilman
lämpötilaerojen vuoksi, joista johtuu
painemaksimeja ja -minimejä. Nämä
puolestaan aiheuttavat tuulia, ja siten mitä
moninaisimpia säätilailmiöitä.
Ilmanpuristuskone, ilmakompressori,
ilman tai myöskin kaasun puristamiseen
korkeampaan paineeseen ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
