Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Imbros-Immunisoida
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Imbros, Turkille kuuluva saari
Aigeianmeressä lähellä Dardanellien
suuta; 255 km2, 9,000 as., suurin osa
kreikkalaisia.
Imettäväiset, nisäkkäät (ks. t.).
Imidit, kem., sekundäärisiä amideja,
joissa on 2-arvoinen imidiryhmä NH.
Imiinit, kem. yhdistyksiä, joissa
atomiryhmä NH on sidottu 2-arvoiseen
alkoholiryhmään. Myös sekundäärisistä
amiineista käytetty nimitys.
Imissioni ks. Immissioni.
Imitatiivinen menetelmä,
jäljittelymenetelmä, uudistettu vieraiden kielten
opetusmetodi, jossa opetuksen pohjaksi
on pantu elävän puhekielen mukaisten
yhtäjaksoisten vieraskielisten tekstien
lukeminen. — Imitatsioni (lat.). 1.
Jäljittely, matkiminen. — 2. Mus.
Sävelaiheen kertaus muunnetussa muodossa.
I. on etenkin polyfonisen musiikin
perustavimpia taidekeinoja, enimmiten
tietoisesti tarkoitettu, mutta usein myös
vaistomaista, yhtenäisen perustunnelman
aiheuttamana, I:n taidokkaasta käyttämisestä
riippuu sävellyksen sisällinen johdonmukaisuus
ja eheys. I:ssa tavattavat aiheen muunnokset
ovat joko melodisia tahi rytmillisiä.
Imiteerata (lat.), jäljitellä, matkia;
mukailla.
Immaculata (lat.), saastuttamaton,
koskematon, puhdas.
Immalanjärvi, Ruokolahden
kunnassa, laskee Vuokseen.
Immanenssi (mlat.), läsnäolo,
Jumalan oleminen ja vaikuttaminen
maailmassa. — Immanenssifilosofia,
1) oppi Jumalan immanenssista maailmassa,
2) filosofia, joka kaikissa olettamuksissaan
periaatteellisesti pysyy välittömien
kokemustosiasioiden piirissä eikä oleta
mitään transcendenttiä, s. o. mitään
näiden tosiasioiden ulkopuolella olevaa.
— Immanentti, läsnäoleva, sisäinen.
Immateriaalinen (lat.), aineeton.
Immatrikulatsioni (lat.), matrikkeliin
kirjoittaminen, merkitseminen. —
Immatrikuleerata, kirjoittaa, merkitä
matrikkeliin.
Immediaatti (lat.), suoranainen,
välitön, suorastaan valtakunnanalainen.
Immensuraabeli (lat.), mitaton;
matem., suure, joka on mittaansa nähden
yhteismitaton, ja jonka mittaluku siis
on irratsionaalinen.
Immermann, Karl (1796-1840),
saks. kirjailija ja teatterinjohtaja. Julk.
näytelmiä ja romaanit ,,Die Epigonen"
ja „Münchhausen", jossa mestarillinen
kansankuvaus „Oberhof".
Immersioni (lat.). 1. Tähtit.,
taivaankappaleen katoaminen näkyvistä sen
mennessä toisen taakse. — 2. Fys.,
menetelmä mikroskooppisissa töissä kuvan
selventämiseksi; peitelasin ja objektiivin
väliin asetetaan pisara mieluimmin
sellaista nestettä (setriöljyä), jolla on sama
taite-eksponentti kuin linssin lasilla.
Immigrantti (lat.), maahanmuuttaja.
— Immigratsioni, maahanmuutto.
— Immigreerata, muuttaa johonkin
maahan; vastakohta: emigreerata,
Imminentti (lat.), lähellä oleva, uhkaava.
Immingham [imingəm], satama
Englannissa Humber-joen suulla; Englannin
itärannikon suurimmat telakat. 3,000 as.
Immissioni l. imissioni (lat.)
sijoitus; julkisen viranomaisen
toimenpide, jonka kautta joku asetetaan
määrätyn esineen tai omaisuuden hallintaan.
Tav. kruununtilan asukkaaksi ottaminen
ja sijoittaminen. — Immissionikirja,
sijoituskirja; tav. kruununtilan
asukkaaksi ottamisessa.
Immobiili (lat.), liikkumaton, sotat.,
varustamaton. — Immobilia, kiinteä omaisuus.
Immoraliteetti (ransk.), siveettömyys.
Immortaliteetti (lat.), kuolemattomuus.
— Immortellit, eternellit (ks. t.).
Immuniteetti (lat,). 1. Lakit., eräille
julkisissa toimissa oleville suotu osittainen
vapautus muutamista julkisoikeudellisista
velvollisuuksista sekä julkisen vallan
alaisuudesta, esim. eksterritoriaalioikeutta
nauttivain vapautus oleskeluvaltion tuomiovallasta.
N. s. parlamentaarinen i.,
kansanedustajalle myönnetty laajempi
toimintavapaus ja riippumattomuus julkisista
viranomaisista sekä tehokkaampi
rikosoikeudellinen turva, kuin mikä muilla
kansalaisilla yleensä on (V. J. 20/7 1906, 11-13 §).
— 2. Lääket., vastaanottamattomuus
taudinbakteereihin, myrkkyihin y. m. s.
nähden. I. on joko synnynnäinen tai
hankittu; jälkimmäinen voi aiheutua
esim. siitä, että on kerran potenut
jotakin tarttuvaa tautia, joka jättää
jälkeensä i:n tai aikaansaadaan se
keinollisesti istuttamalla tautia
perin lievässä muodossa (rokotus) tai
ruiskuttamalla vereen seerumia. I:n varsinaisena
aiheuttajana on ruumiin kyky muodostaa
bakteereja surmaavia tai niiden
myrkkyjä tehottomiksi tekeviä vasta-aineita,
jotka sitten jäävät veriseerumiin ja
pitkäksi ajaksi ehkäisevät taudin
tarttumisen. — Immunisoida, tehdä
immuuniksi. — Immuuni, myrkkyjä ja
tartunta-aineita vastaanottamaton.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
