Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 17-18 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Itsesyttyminen-Itä-Karjala

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hyvin pitkäolkisen ja usein laossa olevan
rukiin leikkaamiseen. Vaatii 2-3 voimakasta
hevosta vetämiseen. Työmäärä 3-4 ha päivässä.

Itsesyttyminen tapahtuu joissakin
ilmassa helposti hapettuvissa aineissa
kuten keltaisessa fosforissa,
rikkikiisunsekaisessa kivihiilijauheessa,
eräihin öljyihin (m. m. vernissaan) kastellussa
kankaassa y. m.

Itsevalta l. itsevaltius,
rajaton yksinvalta, hallitusmuoto,
jonka mukaan hallitsijan vallalla ei ole
mitään oikeudellisia rajoja, eikä
kansalla mitään valtiollisia oikeuksia.

Itseverotus, periaate, jonka mukaan
kansalta voidaan vaatia ainoastaan ne
verot, joihin kansaneduskunta on
antanut suostumuksensa.

Itukasvi, edelleen kehittynyt
kasviaihe, niinkauankuin se vielä elää
emokasvin varaamasta ravinnosta.

Ituplasma, Weismannin Keimplasma,
sukupuolisolujen alkuliman osa, johon
Weismannin käsityksen mukaan perinnölliset
ominaisuudet ovat sidottuja.

Iturbide, Augustinde (1783-1824),
Meksikon keisari 1822-23.

Itzehoe [itsehō’], kaup. Preussissa,
Schleswigissä Stör-joen varrella.
Verkkokutomo, 19,000 as.

Itä-Aasia, Aasian itärannikolla
olevien maiden (lähinnä Kiinan ja Korean)
sekä Japanin yhteisnimi.

Itäapinat, kapeanenäiset apinat (ks. t.).

Itä-Euroopan aika ks. Aikaerot.

Itä-Eurooppa, maant. alue, joka
ulottuu Uralin vuorista ja joesta
Fennoskandiaan, Itämereen, Keski-Euroopan
alankoon ja Karpaatteihin.

Itägootit l. ostrogootit, gööttien
haara. Heidän kuninkaansa Ermanarik
hallitsi v:n 350 vaiheilla Mustanmeren
pohjoispuolella olevaa laajaa valtakuntaa,
joka tuhoutui hunnien hyökätessä 375.
Otettuaan osaa hunnien retkiin he 454
Attilan kuoleman jälkeen pääsivät
itsenäisiksi, perustivat 493 Teoderikin
johtamina valtakunnan Italiaan, mutta
menettivät sen Itä-Roomalle 553 ja
häviävät historiasta.

Itä-Göötanmaa, hist. maakunta
Etelä-Ruotsissa, Vetterin ja Itämeren välissä.

Itä-Gröötanmaan laki, Itä-Göötanmaan
maakunnan maakuntalaki 1200-luvulta.

Itä-Hämeen Maanviljelysseura, per. 1881.

Itä-Intia, Etu-Intian, Taka-Intian ja
Malaijilaisen saariston yhteisnimi.

Itä-Intian komppania. Sennimisiä
seuroja perustettiin vars. 1600-luvulla
Euroopassa Itä-Intian kauppaa varten,
joka niillä oli yksinoikeutena. Mahtavin
oli 1600 per. Englannin I.-I. k., joka
loi Englannin siirtomaavallan Intiassa.
V:n 1858 jälkeen hallitus otti siltä
Intian hallinnon omiin nimiinsä, ja
komppania hajoitettiin. Hollannin I.-I. k.
(per. 1602) valloitti laajoja alueita
Itä-Intian saaristosta ja Kapinaan; 1798
sen alueet julistettiin valtion
omaisuudeksi. Ranskan I.-I. k. (per. 1664)
hajoitettiin 1769. Ruotsin I.-I. k. (per. 1731)
lakkasi 1874; oli yksistään kauppaseura.

Itä-Intian saaristo, Malaijilainen
saaristo, Kaakkois-Aasian ja
Pohjois-Austraalian välillä oleva laaja
saaristo, n. 2 milj. km². I.-I. s:oon
luetaan Isot- ja Pienet-Sundasaar et, Molukit ja
Filippiinit. Pohjois-Borneo, Labuan ja
Singapore kuuluvat Englannille,
Filippiinit Yhdysvalloille, Timorin itäosa
Portugalille, muu saaristo Alankomaille.

Itä-Karjala, alue Suomen rajan
itäpuolella Laatokan, Syvärin, Äänisjärven,
Vienanmeren ja Kannanlahden välillä, käsittää
Aunuksen (Poventsan, Petroskoin ja Aunuksen
kihlakunnat) ja Vienan (Kemin kihlak.)
läänien karjalaiset osat. joissa yht.
n. 50 kuntaa. Pinta-ala n. 136,300 km² eli
vähän yli 1/3 Suomea; 58,000 km² kuuluu
Vienan. 78,300 km² Aunuksen Karjalaan.
Asukkaita arviolta 260,000: karjalaisia
160,000, venäläisiä 100,000. — Lähes 99 %
maasta on metsien peitossa; juuri metsät
ja kosket muodostavat alueen suurimmat
luonnonrikkaudet. Pääelinkeino Aunuksessa
maanviljelys, Vienassa maanviljelyksen
rinnalla kalastus. Kaupunkeja: Kemi,
Poventsa, Petroskoi, Aunus.

Vaakuna.

Historia. Kansallisen liikkeen
alkuherätteet I.-K:ssa tapaa 1870-80-luvuilta
pohjoisosasta aluetta, jolloin
itäkarjalaiset toivat laukkumatkoiltaan Suomesta
sivistysvaikutuksia. Kun Venäjän hallitus
nämä pyrkimykset tyrehdytti, pääsi
vasta vv:n 1905-06 jälkeen kansallinen
liike uudelleen elpymään keskuksina
Uhtua ja Vuokkiniemi. Suomessa syntyi
Vienan Karjalaisten Liitto (ks. t.).
Tämäkin sivistystyö tukahdutettiin pian.

Venäjän vallankumouksen jälkeen
kansallinen liike sai uutta elinvoimaa
niin I.-K:ssa kuin Suomeen asettuneitten
itäkarjalaisten keskuudessa. Kesällä
1917 oli eräiden itäkarjalaisten piirien
taholta valmistettu suunnitelma
jonkinlaisen I.-K:n kulttuuriautonomian

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>