Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Japanin taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Japanin setri (Cryptomeria japonica),
Japanissa ja Kiinassa kasvava havupuu,
jolla on käyrät neulaset ja 15-30 cm
pitkät kävyt; Euroopassa puistopuuna.
 |
Fujiyama aallon pohjasta katsottuna, Hokusain puupiirros.
|
|
Posliinimaljakko
(ennen v. 1690).
|
|
Lakeerattu kirjoituslipas, tehnyt
Ogata Korin.
|
|
Japanilaista kirjakuvitusta.
|
|
Kwannon-jumalolento,
(Hokkeji, 900—1000-luku.)
|
Japanin taide alkaa oik.
buddhalaisuuden maahantulosta 500-luvulta.
Rakennustaiteen merkittävimmät tuotteet
ovat sirot ja koristellut puusta
rakennetut int.-kiinal. vaikutusta
osoittavat temppelit ja palatsit
puutarhoineen. Kuvanveistotaiteen tuotteet ovat
osin jättiläismäisiä, mietiskeleviä
Buddhan kuvia, osin pelottavan
realistisia henkilökuvia. Viimemainituista saa
yksilöllisesti luonnehtiva muotokuvien
veistäminen alkunsa. 800-luvulla
esiintyi suuri taidemaalari Kose
Kanaoka, joka aloitti elinvoimaisen
kiinalais-buddhalaisen suunnan J. t:ssa
(Kose-koulu). Nuorempi Tosa-koulu otti
aiheita J:n historiasta ja oli luonteeltaan
ylimyksellinen. Taidekäsityön alalla
saavutettiin jo varhain erinomaisia
tuloksia (kudonta-, taonta- ja lakkatyöt).
1400-luvulta kiinal. vaikutus jälleen
lisääntyy. Maisemamaalauksessa siirrytään
pienten yksityiskohtien kuvaamiseen (kukkien,
yksityisten eläinten) ja runsaammasta värien
käyttelystä tušši-väreihin (mustaan ja valkoiseen).
Kuuluisimmat taitelijanimet ovat Kanō
Masanobu (k. 1520) ja Kanō
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0049.html
