Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 67-68 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jatkuvaisuus-Jauhot

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Jatkuvaisuus, kontinuiteetti.
matem., fys., sellaisen funktsionin
ominaisuus, jossa kahta muuttujan arvoa
vastaavien funktsioninarvojen erotus
voidaan saada jokaista edeltämäärättyä
lukua pienemmäksi, valitsemalla vain
muuttujan arvot tarpeeksi läheltä
toisiaan. Sellaista funktsionia sanotaan
jatkuvaksi. Jos funktsionilla
jollakin kohdalla ei ole tätä ominaisuutta
niin siinä on katko, funktsioni on
epäjatkuva l. katkeava tässä
pisteessä. — vrt. Jatkavaisuus.

Jatkuva rikos. Kun rikos vielä
jälkeen sen hetken, jolloin se lain mukaan
tulee täytetyksi, katsotaan kestäväksi
rikollisen tahdon jatkuvana
toteuttamisena, puhutaan j:sta r:sta.

Jatševskij [-e’-], Artur
Arturovitš (s. 1863), ven. sienitieteilijä
ja kasvipatologi. Julk. teoksia Venäjän
sienikasvistosta ja erikoiskirjoitelmia
viljelyskasvien (perunan, viiniköynnöksen,
puuvillan y. m.) taudeista.

Jatulilaiset muodostumat, geol,
Fennoskandian proterotsooisissa (s. o.
peruskalliota nuoremmissa mutta
paleotsooisia muodostumia vanhemmissa)
muodostumissa erotettu kallioperän osasto, johon
kuuluvia kivilajeja on Äänisjärven
länsi- ja luoteispuolella, kapeana
kaistaleena Laatokan ja Pielisjärven välillä
sekä paikoitellen Pohjois-Suomessa.
Siihen kuuluu konglomeraatteja,
kvartsiitteja, dolomiitinsekaisia kalkkikiviä,
saviliuskeita sekä eräitä purkautuneita
kivilajeja. J. m. ovat poimuttuneita,
metamorfistisia ja liuskeutuneita;
alkuperäiset kerrosasennot ovat vähemmän
häiriytyneet ja kivilajien alkuperäinen laatu
paremmin säilynyt kuin muissa Suomen
liuskemuodostumissa. J:ia m:ia on myös
Ruotsissa Vennerin länsipuolella. —
Kysymys j:n m:n suhteesta muihin on
nykyisin tarkistuksen alaisena, ja
mielipiteet asiasta käyvät geologien
keskuudessa eri suuntiin.

Jatulinpatsaat, kaksi patsasta Kemin
Tornivaaralla, ladotut valkoisista ukonkivilaatoista,
isompi 2 m korkea. Ne lienevät uskonnollisessa
tarkoituksessa rakennetut.

Jatuliinpatsaat Tornivaaralla.

— Jatulintarhat, viereen kuvattujen
kivirivitysten peräpohjalainen nimi.
Tavallisia rannikkoseuduillamme ja
eräissä muissa maissa: rakennetut
ratsastusleikkejä varten, varhaisimmat
jo pronssiajalla. Laajuus n. 25 m.

Jatulintarha.

— Jatulit (ruots.), tärinäin mukaan
Perä-Pohjassa muinoin asunut jättiläiskansa.

Jauhinkivet l. käsikivet,
kaksi yhtä suurta kiveä, päällinen
ja alinen, joilla vilja kivenpuulla l.
korennolla jauhetaan. Vilja kaadetaan
päällisen silmään; hienontuneena se
valuu kivien välistä kivenlaudoille.

Jauhinkivet.

Jauhomato, jauhopukin toukka. —
Jauhopukki (Tenebrio molitor),
mustanruskea kovakuoriainen, jonka toukat,
jauhomadot, elävät paitsi lahopuussa myös
jauhoissa ja leipävarastoissa.

Jauhopukki ja sen toukka.

Jauhot valmistetaan jyviä tai herneitä ja
papuja hienoksi jauhamalla tai erottamalla
perunoista niiden tärkkelys (peruna-j.).
Jyviä jauhettaessa niiden valkuainen
helposti murenee hienoksi jauheeksi,
jotavastoin kuori ja kasviaihe
ainoastaan särkyvät isommiksi kappaleiksi,
leseiksi, jotka seulomalla voidaan poistaa.
Seulotut j. myös sisältävät enimmin
tärkkelystä ja vähimmin typenpitoisia
aineita, jotka tavataan lähinnä jyvän
kuorta olevissa solukerroksissa.
Tärkeimpien jauholajien kem. kokoonpano
näkyy ohellisesta taulukosta.

Jauholaji	Vettä %	Typenpitoisia aineita %	Rasvaa %	Tärkkelystä, sokeria y.m. %	Puumaisia aineita %	Tuhkaa %
Hienot vehnä-j . . .	13,4	10,2	0,9	74,7	0,3	0,5
Karkeat vehnä-j . . .	12,8	12,0	1,4	71,8	1,0	1,0
Seulotut ruis-j . . .	13,0	7,7	1,0	77,4	0,3	0,6
Seulomattomat ruis-j . . .	12,3	14,6	2,3	67,7	1,2	1,9
Kaura-j . . .	9,3	11,3	6,7	70,3	0,9	1,5
Ohra-j . . .	14,8	11,4	1,5	71,2	0,5	0,6

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>