Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 89-90 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Johtoviiva-Jokiäyriäinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Johtoviiva l. direktriks,
paraabelin akselia vastaan kohtisuora suora,
josta paraabelin jokainen piste on yhtä
kaukana kuin sen polttopisteestä.

Joiku l. joikaus (lapp.),
lappalaisten säilyttämä primitiivinen laululaji,
jonka sävelmissä tav. 1-2 tahtia. Sama
yksinkertainen aihe toistuu useasti;
rytmi on kehittynyt. [Launis (saks.,
1908); Salminen (Valvoja 1907).]

Joinville [žuāvi’l], Jean de
(1224-1317), ransk. muistelmien kirjoittaja.
Teoksia: „Histoire de Saint-Louis".

Joinville-le-Pont [žuävi’l-lə-pō’],
paikkakunta Ranskassa, 11 km Pariisista
itään. Siellä sijaitsee 1919 uudesti
järjestetty ransk. korkeakoulu fyysillisen
kasvatuksen edistämiseksi (École
normale de gymnastique et d’escrime).
Siellä valmistuvat useimmat urheilunohjaajina
toimivat upseerit ja aliupseerit.

Jókai [jō-], Mór (Mauri)
(1825-1904), unk. kirjailija ja poliitikko,
v:n 1848 vallankumousliikkeen kirjallisia
johtomiehiä. Kirjoittanut suuren joukon hist.
ja omaa aikaansa kuvaavia romaaneja. Suomen.:
„Unkarilainen Nábob", „Kárpathy Zoltán",
„Uusi tilanhaltija", „Keltaruusu", ,,Onnen
kultapoika" y. m.

Mór Jókai.

Jokamies, engl. 1400-luvulta peräisin
oleva näytelmä, joka vertauskuvallisesti
esittää ihmiselämää. Hugo v. Hoffmansthalin
uudestirunoilu ,,Jedermann" on esitetty
menestyksellä m. m. Suomessa (julk. 1916).

Jokela, rautatieasema
Helsingin-Hyvinkään rataosalla,
48 km Helsingistä.

Jokienjoki, Paadarjärvestä
Inarinjärven läntisimpään lahteen laskeva
joki, Kaamasjoen, Vaskojoen, Lemmenjoen ja
Menesjoen yhteinen laskujoki.

Jokijärvi, järvi, jonka läpi Iijoen
itäinen latvahaara virtaa.

Jokioinen, kunta Hämeen läänin
lounaisosassa; 178,2 km², 4,711 as, (1925).
Useita tehtaita, m. m. siirappitehdas,
tiilitehdas, turvepehkutehdas, sahoja ja
O.-y. Ferrarian naulatehtaat; valtion
pienviljelijäkoulu.

Jokioisten kartano käsitti aikoinaan
koko Jokioisten pitäjän ja osia Tammelan,
Humppilan ja Ypäjän pitäjistä, kaikkiaan
32,000 ha, ollen silloin Suomen suurin tila.
Kuulunut m. m. Klaus Kristerinpoika Hornille,
v:sta 1875 osakeyhtiölle, jonka osakkeet
viimeksi omisti A. Kordelin, sekä v:sta
1918 valtiolle. Valtio palstoitti siitä
n. 23,000 ha, jolloin muodostui lähes 900
itsenäistä tilaa. Valtiolle jäi vielä
pääkartano ja n. 9,000 ha. Kartano omistaa
höyrymeijerin, sahan, tiilitehtaan, myllyn
ja turvepehkutehtaan.

Jokioisten kartanao.

Jokioisten rata, Forssan-Humppilan
rataosa, Jokioisten Rautatieosakeyhtiön
omistama, kapearaiteinen, valmistui 1898.
Forssan ja Jokioisten asemat.

Jokisika (Hydrochœrus capybara),
marsujen heimoon kuuluva, n. 1 m:n
pituinen, vesielämään mukautunut
jyrsijä, Elää Etelä-Amerikan itäosissa,
jokien ja lampien rannoilla. Liha maukasta.

Jokisimpukat (Unionidæ),
suolattomissa vesissä elävä simpukkaheimo,
johon kuuluvat m. m. jokisimpukka
(Unio), jokihelmisimpukka
(Margaritana) ja järvisimpukka
(Anodonta). Toukat elävät loisina
kalojen ihossa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>