Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Journaali-Jousisoittimet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Jourdan [žurdā’], Jean
Baptiste (1762-1833), ransk. marsalkka,
kreivi. Pohjoisarmeijan päällikkönä 1794
vailoitti Belgian ja Reinin länsipuolella
olevan osan Saksaa. Kärsi tappioita Reinin
itäpuolella 1796 ja Tonavalla 1799, Espanjassa
yleisesikunnan päällikkönä 1808.
Journaali [žur-] (ransk.), päiväkirja,
päivälista; sanomalehti, aikakauskirja.—
Journalisti, sanomalehtimies. —
Journalistiikka, sanomalehtitoimi, -taito.
Journal de Genève [žurna’l də žənē’v],
ranskank. vapaamielinen geneveläislehti;
per. 1840. — Journal des Débats
[žurna’l de debā’], pariisilainen
tasavaltainen päivälehti; per. 1789. —
Journal des Savants [žurna’l
de savā’], pariisilainen kirjallinen
kuukauslehti; per. 1665. Omistaa nyk.
huomiota yksistään antiikin, keskiajan
ja Itämaiden tutkimukselle.
Jousi. 1. J. eli joutsi, ampuma-ase,
jota on kahta lajia, käsi-j. ja varsi-
l. jalka-j. Edellisessä on kaksi osaa,
kaari ja jänne, jälkimmäisessä lisäksi
poikkipuu, jalka l. varsi, jolla kaari on
varustettu. Viimemainittu kuului
1500-luvun puoliväliin etevimpiin
sota-aseisiin ja säilyi metsästysaseena meillä
1800-luvun alkuun. Kaari saattoi olla
teräksestä, jänne tehtiin eläinten
suonista, nahasta t. liinasta. Kuva ks.
Aseita I os., p. 215-216. — 2. J.
nykyaikaisena urheiluvälineenä ei ole meillä
saanut kannatusta, mutta on suosittu
Englannissa, oli esim. Lontoon olympialaisten
kilpailujen ohjelmassa 1908. — 3. Mus. ks.
Käyrä. — 4. J. l. vieteri,
kimmoisasta aineesta, vars. teräksestä
tehty sauva, joka on toisesta tai molemmista
päistään kiinnitetty tai tuettu. Jos j. (kuva 1)
 |
Kuva 1. |
|
Kuva 2. |
|
Kuva 3. |
|
Kuva 4. |
|
Kuva 5. |
| m | ||||
| t =π √ | —— | |||
| k | </table>
missä k on se voima, mikä taivuttaa (tai venyttää) jousta 1 cm ja m värähdyksissä liikkuva massa (jousen + sen kuormituksen massa). — Tekniikassa j:ta käytetään lieventämään iskujen vaikutusta (ajoneuvoissa), liikkeen palauttamiseen (oven sulku-j.), voiman mittaamiseen (jousivaaka), liikevoiman aikaansaamiseen (joutsi, kello, soittolaatikko y. m.). Muodon mukaan j:t luokitellaan seuraavasti: vipu-j. (kuva 1) ja kaksivartinen j. (kuva 2) litteitä ja likimain suoria; kierukka-j. (kuva 3) kierukan l. spiraalin muotoinen; silinterimäinen (kuva 4) ja kartiomainen (kuva 5) ruuvi- l. kierre-j. ruuviviivan muotoisia, Viimemainittuja käytetään suuremman jännitysenergian kokoamiseksi pieneen tilaan. Jousikantele, kielisoitin, jonka kumulaatikko on n. 50-80 cm:n pituinen. Sitä on useita eri tyyppejä, jotka kaikki eroavat tavallisesta kanteleesta siinä, että ne ovat käyrällä soitettavia ja toisessa päässään varustetut reiällä, niin että soittaja samalla voi pitää kiinni soittimesta ja kielten alta sormien yläpinnalla tai kynsillään jakaa kielet. Kone pidetään soitettaessa polvilla.
Jousikvartetti, soitinyhtymä, johon kuuluu 2 viulua, alttoviulu ja sello. — Jousikvintetti, laajennettu jousikvartetti. Lisäksi on otettu joko viulu, altto, sello tahi kontrabasso. Jousiluku, vanha veroluku, jossa jousella tarkoitettiin jokaista talonpojan talossa olevaa täysikasvuista mieshenkilöä, joka jaksoi jousta jännittää. Jousimiehet, yleinen aselaji entisajan sotajoukoissa. Tarkkuus oli 100 m:n matkalla vielä varsin suuri ja voitiin minuutissa ampua aina 12 nuolta. Vielä 1627 oli Englannissa jousimiesjoukkoja. Jousimies. 1. Eläinradan 9:s merkki [skytten] . — 2. Tähtikuvio eteläisellä taivaanpallonpuoliskolla, Suomessa ainoastaan osittain näkyvä. Jousiorkesteri, pelkästään jousisoittimista kokoonpantu orkesteri. Enimmin kuuluu siihen viuluja, jotka jakautuvat kahteen ryhmään, I ja II viuluihin. Jousiraha, n. s. Karjalan oikeuden mukaan keskiajalla suoritettu kymmenysten osa pitäjän kirkolle, Turun kaniikeille ja tuomiokirkolle. Jousisoittimet l. jouhisoittimet ovat kielisoittimia, joista ääni saadaan vetämällä jouhista tehtyä jousta l. käyrää kieliä vastaan; erikoisuutena käytetään myös sormin näppäämistä (pizzicato). — J:n alkuperä on vielä hämärissä (vanhin kuva Euroopassa 700-800-luvulta). Nykyisen muotonsa j. saivat v:sta 1500 lähtien. << prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >> Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >> https://runeberg.org/pieni/2/0071.html 
|