Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 137-138 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jyväskylän-Haapamäen rata-Jägerhorn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Jyväskylä. Etualalla Jyväsjärvi ja Schaumanin faneeritehdas.

Jyväskylän-Haapamäen rata, 78 km
pitkä, avattu liikenteelle 1896.

Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän
kaupungin ympärillä; 478,7 km²,
11,054 as. (1925). Us. tehdaslaitoksia:
Kankaan puuhiomo ja paperitehdas,
S. O. K:n tehtaat Vaajakoskella, Porin
tulitikkutehdas sahoineen, Tikkakosken
konepaja ja valimo. Lohikoski-Nisulan
ja Vaajiakosken taajaväkiset yhdyskunnat.

Jyväskylän-Suolahden rata, 42 km
pitkä, avattu liikenteelle 1898.
Suolahdesta jatkuu 9 km pitkä yksityisrata
Äänekoskelle.

Jyväskylän yliopistokysymys. V. 1860
toht. W. S. Schildt lahjoitti suomenk.
yliopiston perustamiseksi Jyväskylään 1
ruplan ja 1880 40,000 mk. V: 1918
perustettiin Jyväskylän Yliopistoyhdistys,
joka on kerännyt yliopistoa varten
lahjoituksia ja sitoumuksia
yli 3 milj. mk. sekä kirjavaroja
Jyväskylän Tieteelliseen Kirjastoon ja
järjestänyt yliopistollisia kesäkursseja.

Jyvöälaksi, suurehko kylä
Vienan-Karjalassa, Uhtuan kunnassa.

Jäderin [jederī’n], Edvard
(1852-1923), ruots. geodeetti, Tukholman Tekn.
Korkeakoulun prof. Keksinyt hänen
nimellään tunnetun perusviivan
mittausmenetelmän, missä käytetään
invarmetallista tehtyä, molemmissa päissään
mm-asteikolla varustettua mittalankaa
pystytettyjen merkkipaalujen väliu (n.
24 m) mittaamiseen. Johti ruots.
retkikuntaa ehdottamassaan Huippuvuorten
astemittauksessa 1899-1900.

Jäger, Jæger (ks. t.).

Jägerhorn [jēgerhūrn], Fredrik
Adolf (1760-1817), suom. eversti. Tuli
1801 pestatun n. s. J:n rykmentin
komentajaksi; ollessaan 1808 Viaporin
linnaväessä saavutti suuren vaikutusvallan
Cronstedtiin, ja hänen syykseen on
etupäässä pantu linnoituksen antautuminen,
Heinolan maaherrana 1810-12. — Jägerhorn,
Georg Henrik (1747-1826), suom.
kenraali. Kunnostautui sodassa 1788-90,
Haapaniemen sotakoulun johtajana 1791-93,
Savon rykmentin komentajana 1800-04. —
Jägerhorn, Johan Anders
(1757-1825), majuri, Sprengtportenin
itsenäisyyshankkeiden innokkaimpia
kannattajia ja tämän siirryttyä Venäjälle
niiden johtaja. J:n kehoituksesta sepitettiin
1788 n. s. Liikalan kirje (ks. t.), jonka
vei Pietariin samalla omavaltaisesti
esittäen itsenäisyyshankkeen. Anjalan liiton
hajottua asui jonkun aikaa Savossa
jatkuvasti toimien Suomen
itsenäistyttämiseksi Venäjän avulla.
Pakeni 1788 Venäjälle. Otti osaa sotaan
1789 Venäjän puolella, oli 1809 mukana
Porvoon valtiopäivillä. Tuli sam. v.
Suomen asiain komissionin jäseneksi.

J. A. Jägerhorn.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>