Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jänis-Järnefelt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
mustakärkiset; häntä aina valkea. Itse
karvat vaihtuvat vain keväällä,
alkutalvella tapahtuva värinvaihdos johtuu
kesäkarvojen valkenemisesta. Suomessa
yleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti;
asuu metsissä, metsän laiteilla ja
ahoilla; syö ruohoa ja orasta, talvella
haavan ja muiden puitten kuorta.
Synnyttää huhti-, kesä- ja elokuussa 3-5
poikasta. — Rusakko- l. saksanjänis
(L. europæus), edellistä hieman
suurempi, kesän talven harmaanruskea,
korvat ja häntä pitemmät kuin
edellisellä. Vaeltanut maahamme idästä,
nyttemmin paikoitelleni maan länsiosissakin
yhtä yleinen kuin tav. j. Molemmat
tuhoeläimiä omenapuutarhoissa.
Jänis. Sanaa käytetään nimityksenä
sellaiselle henkilölle, joka maksua
suorittamatta varkain matkaa junalla,
laivalla, raitiotiellä tai muulla
kulkuneuvolla. J:nä kulkeminen on Suomen lain
mukaan rangaistava petoksena.
Jänisjoki. 1. Jänisjärveen laskeva
joki; alkaa Ilomantsin pitäjässä olevasta
Pienestä Sonkajärvestä. — 2. Jänisjärven
laskujoki Laatokkaan, = Läskelänjoki;
n. 24 km pitkä, 13 suurehkoa koskea, joiden
varrella puuhiomoja, paperitehtaita y. m.
Jänisjärven-Läskelän rata, 17 km
pitkä, avattu liikenteelle 1923.
Jänisjärvi. 1.204 km2 suuri järvi
Ruskealan, Suistamon, Soanlahden ja Pälkjärven
kuntain alueella. — 2. Rautatieasema Harlun
kunnassa, Matkaselän-Suojärven rataosalla,
26 km, Matkaselästä.
Jänne. 1. Anat. Lihaksen pääteosa,
jolla se kiinnittyy luuhun; se on muodostunut
sidekudossäikeistä. — 2. Matem.
J. l. korda, käyrän viivan kahden
pisteen välinen jana.
Jännes, Arvi, Arvid Genetzin
(ks. t.) kirjailijanimi.
Jännitys, tila johon kimmoinen
kappale joutuu venyttävän, puristavan,
taivuttavan tai kiertävän voiman
vaikutuksesta, sen molekyylien keskinäisen
aseman muuttuessa; myös se voima
(mitattuna leikkauskuvion pinta-alayksikköä
kohti), millä kappale vastustaa tällaista
muutosta. vrt. myös Kaasu, Sähkö.
Jännitysketju, tensionijakso,
metallien sellainen järjestys, jossa edellä
oleva metalli joutuessaan kosketukseen
jonkun seuraavan metallin kanssa tulee
positiivisesti sähköiseksi, jälkimmäisen
tullessa negatiivisesti sähköiseksi ja
jännityseron ollen sitä suurempi, kuta
kauempana metallit ovat toisistaan.
Tärkeimpien metallien j. on + sinkki,
lyijy, tina, rauta, kupari, hopea, kulta,
platina, hiili —.
Jännitysväli l. jänneväli,
jännemitta, palkeissa, kaarissa,
riippuketjuissa y. m. kantavissa rakenteissa
tukikohtien välinen matka.
Jäntti, Jalmari (s. 1876), fil. kand.,
Werner Söderström o.-y:n toimitusjohtaja v:sta 1914.
Jäppilä, kunta Mikkelin läänin
pohjoisosassa Pieksämäen ja Leppävirran
välissä; 154,4 km2, 3,114 as. (1925).
Järeä taonta, taottavan raudan
takominen valinharkoista tai sulatteista
kangiksi tai muiksi puolivalmisteiksi,
joista sitten toisin työtavoin valmistetaan
esine lopullisesti. Takomiseen käytetään
höyryvasaroita tai takomapuristimia.
Järjestelyraide, sellainen raide
ratapihoilla, jota käytetään junaan tulevien
vaunujen järjestämiseen siten, että
samalle asemalle tai haararadalle
menevät vaunut tulevat peräkkäin ja siihen
järjestykseen junassa, että ne voidaan
mahdollisimman vähällä vaihtelutyöllä
jättää asianomaiselle asemalle.
Järjestysliikkeet, käännös-, askel-,
marssi- y. m. samantapaiset liikkeet
voimistelussa pääohjelman alussa ja lopussa.
Järjestysoikeus, kauppalan tai
sellaisen kaupungin, jossa ei ole
raastuvanoikeutta eikä maistraattia, yleistä
hallintoa, järjestystä ja taloutta käsittelevä
viranomainen. Siihen kuuluu järjestysmies
puheenjohtajana sekä tarpeellinen määrä apujäseniä. —
Järjestysrikos on palveluksessa olevan sotilaan
rikos järjestyssääntöjä vastaan. Tavallisimmat
järjestysrangaistukset ovat lomankiellot ja aresti,
mutta voi olla esim. aliupseerinarvon menettäminen.
Järkeisoikeus ks. Luontaisoikeus.
Järkeisusko ks. Ratsionalismi.
Järki, ihmisen kyky itsetoimivasti
muodostella ulkoa saatuja mielikuvia
sekä siten kehittää niitä päteviksi
käsitteiksi ja arvostelmiksi, ajatuskyky.
Järnefelt, Armas (s. 1869),
säveltäjä ja kapellimestari, A. A.
J:n poika. Viipurin Orkesterin johtajana
1898-1903, Helsingin Musiikkiopiston
johtajana 1906-07, senjälkeen Tukholman
 |
Armas Järnefelt. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
