- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
147-148

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Järvikerrostumat-Jättiläissalamanteri

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Järvikerrostumat, järvien pohjaan
ja rannoille muodostuneet sora-, hiekka-
ja savikerrostumat sekä suolattoman
veden eläin- ja kasvimaailman aineksista
peräisin olevat lieju, muta ja mutalieju.
useissa meikäläisissä järvissä muodostuu
pohjaan järvimalmia, toisissa järvissä
taas pii-levien kuorista piimaata. J:iin
kuuluvat myös laskujoettomien järvien
suolakerrostumat.

Järvikoulu, engl. Lake-school
[leikskūl],
engl. romanttisten runoilijoiden
Wordsworthin, Coleridgen ja Southeyn
(ks. n.) saama pilkkanimi; johtui siitä,
että Wordsworth ja Coleridge asuivat
Cumberlandin ja Westmorelandin järvien
rannalla.

Järvikylä, maatila Joroisissa,
Grotenfelteilla 1600-luvulta.

Järvilinnan vastaanottolaitos,
Laukaan Leppävedellä, avattu 1921.
Pahantapaiset pojat yleensä tuodaan ensin
tänne ja määrätään sitten asianomaiseen
kasvatuslaitokseen.

Järvilohi = taimen. ks. Lohi.

Järviluoma, Artturi (s. 1879),
näytelmäkirjailija, „Pohjalaisia"-nimisen
(1914) kansannäytelmän tekijä, sanomalehtimies.

Järvimalmi, järvien pohjaan
muodostunut rautamalmi, joka kokoomukseltaan
on rautahydroksidia (limoniittia).
Tavallisesti se on epäpuhdasta, savea ja
hiekkaa sisältävää, raudanpitoisuus 25-40 %.
Rauta on peräisin kivilajien raudanpitoisista
kivennäisistä, joista sadevesi sen
liuottaa sisältämäinsä mullashappojen ja
hiilihapon avulla ja vie mukanaan
pohjaveteen; kun tämmöinen pohjavesi
pulppuaa järvien pohjaan aukeavista
lähteensilmistä ja sekoittuu järviveteen, niin
humushappoiset rautasuolat hapettuvat
ja rauta saostuu hydroksidina. Useimmiten
j. on pieninä pallosina tai levyinä.

Järvinen, Kyösti (s. 1869),
Kauppakorkeakoulun kauppaopin prof. v:sta
1921, Suomen Liikemiesten Kauppaopiston
johtaja 1899-1919, Kauppakorkeakoulun
rehtori 1911-18, valtiovarainministeri
v:sta 1925, valtiopäivämies v:sta 1922.
Teoksia: ,,Liikenne ja liikennepolitiikka",
„Kansainvälinen kauppa".

Jäte-eliö ks. Relikti.

Jätkäsaari (ruots. Busholmen),
Helsingin lounaisrannikolla, Ruoholahden ja
Hietalahden välillä oleva saari,
nyttemmin kaupunkiin kiinni rakennettu.
Satama-alue varastorakennuksineen,
laivaus- ja purkauslaitteineen.

Jättiläiset, myt., esiintyvät
paikallistarinoissa suurten kivien heittäjinä.
kirkkojen rakentajina y. m. Tarinat
lienevät skand. alkuperää.

Jättiläishai (Selache maxima), suurin
pohjoisissa merissä elävä haikala, kasvaa
12 m:n pituiseksi. Syö pieniä kaloja,
äyriäisiä y. m. Maksasta saadaan öljyä.

Jättiläisheitto, rekkivoimistelutemppu,
missä kädet, vartalo, jalat yhdessä
suorassa viivassa pyöritään rekin ympäri.

Jättiläishirvi (Megaceros giganteus),
mammutin aikalainen hirvieläin, sarvien
kärkien väli 3,5 m. Useita luurankoja
kaivettu Irlannin ja Tanskan turvesoista.

illustration placeholder

Jättiläishirvi.



Jättiläiskenguru ks. Kengurut.

Jättiläiskirkot, kansan antama nimi
soikeille tai suorakaiteen muotoisille
kiviaitauksille, joita tavataan Pohjanlahden
rannikoilla vars. Oulun seuduilla 1-4 penink.
meren nyk. rannasta. [Suomen Museo 1913, 1922.]

illustration placeholder

Jättiläiskirkon pohjapiirros.



Jättiläiskotilo (Strombus gigas),
länsi-int. kiduskotilo, jonka 20-25 cm
korkeita kuoria käytetään koristeina.

Jättiläiskäärmeet, isoja,
myrkyttömiä troopillisia käärmeitä, joilla on
parilliset keuhkot ja takaraajain surkastumat.
Tappavat saaliinsa kietoutumalla sen ympäri.
Etelä-Aasiassa elää tiikerikäärme
(Python molurus), Taka-Intiassa
ristikkokäärme (P. retïculatus).
Ed. tulee 6, jälk. 8 m pitkäksi. Amerikan
kuumissa osissa boa ja anakonda
(ks. n.).

Jättiläislaiskiainen ks. Laiskiaiset.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0100.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free