Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jäähdytysseos-Jääkäriliike
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Jäähdytysseos, kahden tai useamman
aineen seos, jotka liuetessaan toisiinsa
sitovat paljon lämpöä. Esim. 3 osaa lunta
ja 1 osa keittosuolaa antaa —20° C, 7 osaa
lunta ja 10 osaa kalsiumkloridia —55° C.
Jäähdytysvaunu, tavaravaunu, jonka
seinät, lattia ja katto ovat hyvin
eristetyt ja jossa on jäähdytyslaitos.
Käytetään ravintoaineiden, voin, maidon, lihan,
kalan y. m. lämmönarkojen tavarain kuljetukseen.
Siinä on tavallisesti myöskin lämmityslaitos.
Jääkaappi, jäiden avulla viileänä
pidettävä ruokatavaroiden säilytyskaappi.
Jäät asetetaan kaapin yläosaan,
sulanut vesi valuu tällöin
kahdenkertaisten seinien välissä olevien
putkien kautta pitäen kaapin viileänä.
Jääkarhu ks. Karhut.
Jääkausi, ajanjakso, jolloin suuret
osat maapallon pintaa ovat olleet
mannerjäätiköitten peitossa. Parhaiten
tunnettuja ovat kvartäärikauden j:t.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu
3-4 semmoista lauhkeampien välikausien
(interglasiaalikausien) erottamaa j:ta,
joista viimeinen on tuoreimmat merkit
jälkeensä jättänyt. Tällöin oli m. m. koko
Pohjois-Eurooppa ja Pohjois-Amerikan
pohjoisosa samanlaisten yhtäjaksoisten
manner jäätiköitten peitossa kuin nyt
Grönlanti; Alppien ja muiden vuoristojen
jäätiköt olivat paljoa laajemmat kuin
nykyisin; lumiraja 1,000-1,500 m
nykyistä alempana. Uurteet kallioissa,
sileiksi hioutuneet kalliot, siirtolohkareet
l. kulkukivet, jään reunan suuntaiset
päätemoreenivallit, jäätikön sulavesivirtojeni
tuomat kerrostumat, n. s. reunaharjut sekä
vierinkiviharjut ja kallioilla olevat
hiidenkirnut ovat vielä havaittavia j:n
muistomerkkejä. Vahvimman jääpeitteen alla
ollut, mannerjäästä vapautunut keskinen alue
jäi meren peittoon ja siihen kerrostui
sulavesivirtojen tuoma liete kerralliseksi
saveksi. Tämän kertojen perusteella on voitu
laskea, että maajääri sulaminen alkoi Itämeren
eteläosissa n. 15,000 v. sitten; Salpausseliltä
jäätikön reuna alkoi peräytyä 10,000 v.
sitten; euroopp. jääkausi katsotaan
päättyneeksi vähän yli 8,000 v. sitten.
Kumminkin peitti jää tällöin vielä läntisen
osan Suomea ja Norlantia. —
Keski-Euroopassa eli j:n aikana mammutti,
villakarvainen sarvikuono ja luolakarhu,
lauhkeampina välikausinia m. m. virtahepo,
norsu, sarvikuono, leijona; j:n myöhemmiltä
vaiheilta ja niiden välisiltä lauhkeammilta
ajoilta ovat ensim. ihmislöydöt peräisin
(Neandertal- ja Gro Magnon-rodut). —
Vanhempien geol. kausien j:ista on varsinkin
permikauden j. mainittava. Silloin olivat
laajat alat Etelä-Afrikkaa, Intiaa, Austraaliaa ja
Etelä-Ameriikkaa mannerjäätikköjen peitossa.
 |
Euroopan mannerjää laajimmillaan. |
|
Jääkärimitali.(Professori Emil Wikströmin laatima.) |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
