Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- K
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
K
K, euroopp.-lat, kirjaimiston yhdestoista
merkki. Lyhennyksinä roomal. kirjoituksissa K
voi olla = Kalendæ, englannissa = King,
Knight, kemiassa = kalium, suomessa y. m. =
kuninkaallinen, keisarillinen, mitoissa =
kilo l. tuhat.
Kaaba (arab.), Mekan moskeijan
pihassa oleva harmaasta kivestä tehty
rakennus, muhamettilaisten kansallispyhäkkö,
jonka sisässä seinään muurattuna kuuluisa
musta kivi. Kuva ks. Mekka.
Kaabeli, kaapeli (ks. t.).
Kaade, kivilajin kerros- tai
liuskesuunnan kaltevuus. Esim. kaade 60°W
merkitsee, että puheena oleva suunta
poikkeaa 60° vaakasuorasta ja viettää
länteen.
Kaaderi (ransk.), sotajoukon
vakinainen osa, rauhanaikainen vahvuus.
K.-järjestelmä perustuu vakinaiseen
asevelvollisuuteen, kun taas
palkkasoturijärjestelmän mukaan sotaväki
käsittää vain palkattuja joukkoja ja
miliisijärjestelmän mukaan ainoastaan
osa päällystöä on vakinaisessa
palveluksessa ja joukot, miliisi,
käsketään silloin tällöin lyhyiksi
ajoiksi harjoituksiin. vrt. Miliisi.
Kaakamajoki, pieni joki Kemijoen
länsipuolella. Suomen rajana Ruotsia
vastaan v:een 1809.
Kaakao, kaakaopuun siemenistä
valmistettu jauho ja näistä jauhoista
valmistettu juoma. K.-puu (Theobroma
cacao) kuuluu Stercuiaceæ-heimooin;
 |
Kaakaopuun tyvi ja
oksa.
|
kasvaa luonnonvaraisena troopillisessa
Etelä-Amerikassa ja viljeltynä kuuman vyöhykkeen
kaikissa maissa. Hedelmät keltaisia tai
punaisia, kurkunmuotoisia marjoja, riippuvat
puun rungosta. Siemenet poimitaan niistä käsin,
kasataan läjiin tai kaivetaan maahan tai pannaan
puu- tai sementtiastioihin käymään, jolloin
saavat miellyttävän maun. Sen jälkeen ne
kuivataan. Kuivatuissa ja kuorituissa
k.-pavuissa on 37-54 % rasvaa ja jonkinverran
valkuaisaineita, hiilihydraatteja,
teobromiinia (1-4 %) y. m. Suklaata
valmistettaessa k.-pavut paahdetaan,
kuoritaan, jauhetaan ja puserretaan
kuumuudessa, käsitellään emäksillä ja
jauhetaan sen jälkeen uudelleen. Suklaa
on puristetun ja puristamattoman k:n,
sokerin (50-70 %) ja erinäisten mausteiden
(vaniljan, kaneelin) seos; maitosuklaata
valmistettaessa lisätään seokseen maitoa.
Puserrustuot-teena saadaan k.-voita
l. k.-rasvaa, joka sulaa 30-35°:n
lämmössä ja jota käytetään lääkkeiden ja
saippuain sekä hienojen suklaalajien
valmistukseen. — Koko maapallon
k.-tuotanto oli v. 1923 448,000 ton.;
suurimmat tuotantomaat: Kultarannikko
200,000 ton., Brasilia 67,000 ton.,
Trinidad 31,000 ton., Ecuador 30,000 ton.,
Nigeria 29,000 ton. ja Venezuela 23,000 ton.
V. 1903 oli maapallon tuotanto vain 126,500
ton. Suomen kulutus 1923 oli, 172 ton.
l, 0,05 kg henkeä kohti.
|
Kaakaon tuotanto v. 1923.
|
|
Kaakaon kulutus
1000 tonneissa
v. 1923.
|
Kaakeli, savesta polttamalla
valmistettu, lasituksella päällystetty
laatta, jota käytetään kaakeliuunien,
keittiöhellojen ja muuratun seinäpinnan
ja lattian päällystämiseen. K:t valmistetaan
joko puhtaasta valkoisesta tai tavallisesta
harmaasta savesta. Savi muovaillaan
tavallisesti käsin ja laatat poltetaan ensin
lasittamattomina ja sitten toisen kerran
lasitettuina. Suomen suurimmat k.-tehtaat
ovat Turun ja Rakkolanjoen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0105.html
