Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 187-188 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaava-Kaavaushiekka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaatumatauti, epilepsia,
ilmenee tavallisesti koko ruumiiseen
kohdistuvina kouristuskohtauksina ja niihin
liittyvänä tajuttomuutena. Sen
aiheuttavat aivokuoren liikekeskusten
sairaalloiset häiriöt. K. on useimmissa
tapauksissa perinnöllinen tauti, joka monasti
liittyy perinnölliseen alkoholismiin.
Aivovammojen aiheuttama k. voi olla
kirurgisin toimenpitein parannettavissa. —
Perinnöllinen k. on Suomen lain mukaan avioeste.

Kaava. 1. Matem. Yhtälön muodossa
lausuttu väite, esim. siisältävä ohjeen
jonkin laskutehtävän ratkaisemiseen.
Esim. (a + b)² = a² + 2ab + b².
— 2, Kem. Kemiallinen kaava on alkuaineiden
kem. merkeistä yhdistetty symbolinen merkintä,
joka osoittaa aineen kokoomuksen. Esim. H₂SO₄
on rikkihapon k. ja osoittaa, että tämä aine
muodostuu 2:sta vety-, 1:stä rikki- ja
4:stä happiatomista. Koska näiden
aineiden atomipainot ovat 1, 32 ja 16, niin
k:sta näkyy, että ne muodostavat
rikkihapon suhteessa 2:32:64. Kem. ilmiö
osoitetaan reaktsioni-k:lla, mikä on
näistä symboleista muodostettu yhtälö,
esim. SO₃ + H₂O = H₂SO₄, mikä luetaan:
yksi molekyyli (tai 80 paino-osaa)
rikkitrioksidia yhtyy yhteen molekyyliin
(18 paino-osaan) vettä muodostaen yhden
molekyylin (98 paino-osaa) rikkihappoa.
— Erittäinkin orgaanisen kemian alalla
käytetään n. s. struktuuri-k:oja,
jotka geometrisin kuvioin osoittavat,
miten atomien ajatellaan liittyvän
toisiinsa molekyylissä.

Kaavamenetelmät, metsätalouden
järjestely tapoja, joissa hakkausmäärä
lasketaan normaalisen ja todellisen
puumäärän sekä normaalisen ja todellisen
(lisä-) kasvun välisestä suhteesta.

Kaavaus, metallien valamiseen
käytettävien muottien valmistaminen
valuhiekasta tai -massasta. Avo-k:ssa
muotti kaivetaan valimon lattialla
olevaan hiekkaan, kehä-k:ssa on
valuhiekka puu- tai rautakehissä,
malline- l. šabloni-k:ssa muotti tehdään
ilman mallia tav. mehuhlekkaan. —
Kuvat 1-4 esittävät renkaan kaavauksen
kehiin: renkaan valumalli M asetetaan
kaavauslaudalle, jolle myös alakehä a
asetetaan alassuin (kuva 1); kehä
täytetään valuhiekalla, survotaan tiukkaan,
hiekkaan pistellään nauloja n siteeksi,
kehä käännetään ympäri, renkaan sisus
kaivetaan tyhjäksi, hiekan pinnalle
ripotetaan n. s. erotushiekkaa, yläkehä p
asetetaan paikoilleen (kuva 2), puutapit t
pannaan alakehän hiekkaan pystyyn, yläkehä
täytetään ja survotaan, tapit t
poistetaan ja niiden rei’istä muodostetaan
valuaukot. Yläkehä nostetaan pois
(nurin kuvassa 3), valuaukoista johdetaan

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 4

urat muottiin, malli poistetaan, muotti
siistitään ja yläkehä nostetaan
paikoilleen, jolloin muotti kuivuttuaan
on valmis valettavaksi. — Ontelot ja
reiät muodostetaan valusydämien (ks. t.)
avulla, jotka sijoitetaan muottiin tätä
varten muodostettuihin sydänsijoihm
(kuva 5). — Malline-k:ssia käytetään
mallinelautoja. Esim. maljamainen pyörä
(kuvassa 8 valkoisena leikkauksena
näkyvä) siten, että tasoitettuun hiekkaan
kaivetaan „sorvaamalla" kappaleen,
yläpintaa vastaavalla mallinelaudalla M₁
(kuva 6) muotin yläosa, valukehä
sovitetaan palkoilleen ja täytetään
tavalliseen tapaan ja nostetaan pois,

Kuva 5.

Kuva 6.

Kuva 7.

Kuva 8.

jonka jälkeen kappaleen alapintaa vastaavalla
mallinelaudalla M₂ kaivetaan kappaletta
vastaava hiekkamäärä pois, joten syntyy
muotin alaosa (kuva 7). Kun kehä
pannaan paikoilleen, on muotti valmis. Sitä
ennen on kuitenkin akselireikää vastaava
sydän s pantava paikoilleen. Valun
onnistumiseksi tehdään muottiin ori
keinoin tiehyitä, joista ilma ja kaasut
pääsevät poistumaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>