Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalastushallinto-Kalastussopimus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
meressä käytetyt ovat n. s. isorysiä.
Sulkukalastimiin johtavat seinät l. padot ovat
varsin monenlaisia, kivistä, risuista,
seipäistä, verkosta y. m. rakennettuja.
Siihen nähden, taittaako pato koko vai osan
joesta, sanotaan sitä poikki- tai
korva- l. rantapadoksi. Lohien ja siikojen
pyyntiä varten rakennetut sulkulaitteet ovat
karsina-, sarja- (t. lima-), koste-,
suoja- ja kirstupatoja sekä otavia ja
lohiarkkuja. Ensinmainitut ovat isoja,
suorakaiteenmuotoisia, jokiin lyötäviä
aitauksia, joihin yhden tai kahden portin
kautta yksi tai kaksi vartta johtaa kalat.
Sarja- tai limapadot ovat merroilla,
rysillä ja potkuilla kalastavia
lohi- ja siikapatoja. Koste- ja suojapadot
lyödään tyventöjen, s. o. kalojen
leposijojen aikaansaamiseksi virtavesiin;
edellisistä pyydetään joko kulteilla tai
padoilla, jälkimmäisistä verkoilla.
Useimmat tähän asti puheena olleista padoista
ovat n. s. jalkapatoja, s. o. sulkulaitteita,
jotka lepäävät pohjaan lyödyillä seipäillä
tai paaluilla. Kirstupadot, joissa
huomattavimpana osana on niiden runko l.
kosken pohjaan kivillä upotetut salvokset,
pyytävät lohihäkeillä ja monilla, mihin
kalat useinkin eksytetään eri patoseinämien
väliin laadittujen aitauksien kautta.
Otava on yli joen laskettu korkea
havasseinä, mikä veden paineen muodostamalla
puohteellaan vangitsee myötävirtaan
vaeltavat lohet. Lohiarkku, jossa on pieni
veden läpilaskeva salvo, mihin kala jää
kuiville, asetetaan myllynsulkuihin ja
koskiin tehtyihin juotteihin. —
Verkkokin on tavallaan pato, mutta
vangitsee itse kalan ilman erityisiä pyydyksiä.
Verkot ovat erilaisia aina sen mukaan,
mitä kalaa niillä pyydetään. Kumu
verkossa on ainakin kaksi havasta: tiheämpi,
jonka kala tarttuessaan painaa pussille
harvemman silmään. Usein lasketaan verkot
n. s. jatoihin, s. o. useita verkkoja yhteen
sarjaan. vrt. Urheilukalastus.
Kalastushallinto on 1918 perustetun
Kalastushallituksen tultua 1924 yhdistetyksi
Maataloushallitukseen keskitetty tämän
kalatalousosastoon ja kalataloudelliseen
tutkimustoimistoon, joista edellisen
muodostaa 2 kalastusneuvosta ja
apulaiskalastusneuvos sekä jälkimmäisen
johtaja, professorin arvonimenä, ja
kalastusbiologi.
Kalastushoitoyhdistys voidaan
Valtioneuvoston päätöksellä perustaa
alueella jossa kalavesien hoito on oleva
yhteinen K:n jäseniä ovat kaikki alueen
kalavedenomistajat. K:n tehtävänä on
huolehtia kalastuksen hoidosta rauhoituspiirejä
asettamalla, istuttamalla arvokaita kalalajeja,
avaamalla kalateitä, valvomalla kalastusasetusten
noudattamista y. m.
Kalastuskoeasema, Evon kruununpuistossa
Lammilla, per. 1892.
Kalastuskonsulentti, Suomen
Kalastusyhdistyksen 1903-04 sekä uudelleen
v:sta 1907 alkaen palkkaama kalataloudellista
neuvontatyötä harjoittava yliopistosivistyksen
omaava ammattimies.
Kalastuskoulu, kalastajakoulu (ks. t.).
Kalastuskunta on jakokunnan
(kyläkunnan) yhteisen kalaveden haltija. K:n
jäseniä ovat yhteisen kalaveden osakkaat.
K. on velvollinen keskuudessaan sopimaan
kalastuksen harjoittamisesta yhteisessä
vedessä siten, että kalasuvun
hävittäminen välttyy. Tehtyjen sopimusten
mukaan laaditaan k:lle järjestyssäännöt.
Ellei järjestymistä saada aikaan, on
maaherralla valta kieltää k:n osakkaita
käyttämästä kalastusoikeuttaan muulla
tavalla kuin yhteiseksi hyväksi
kalastamalla, lykäten kuitenkin asian samalla
oikeuteen, joka siitä lopullisesti määrää.
K:n sisäisissä asioissa käyttävät sen
jäsenet äänivaltaa kyläosuutensa (manttaalin)
mukaan; saman jakoperusteen mukaan
he myös ovat osallisia k:n yhteisistä
tuloista. vrt. Kalastussääntö.
Kalastusneuvos ks. Kalastushallinto.
Kalastusoikeus ks. Kalavesi.
Kalastusregale, kruunun oikeus
kalastukseen. Kalastusoikeuksiansa kruunu
käyttää vuokraamalla kalavesiänsä
yksityisille, ainoastaan poikkeustapauksessa
kalastusta niissä harjoitetaan kruunun laskuun.
Kalastussopimus. Suomen ja
ulkovaltojen kesken on tehty seuraavat
kalastusta koskevat sopimukset: Suomen ja
Venäjän väliset, Tarton rauhansopimuksen
7, 19 ja 21 artiklain edellyttämät sopimukset:
1) Kalastuksen harjoittamisesta
Suomenlahdella, tehty 20/9 1922 (Asetus
29/9 1922). 2) Valtaväylän ylläpitämisestä
sekä kalastuksen järjestämisestä Suomen ja
Venäjän rajavesistöissä, tehty 28/10 1922
(Asetus 18/5 1923). 3) Kalastuksen ja
hylkeenpyynnin harjoittamisesta Laatokalla,
tehty 28/10 1922 (Asetus 4/7 1924).
4) Kalastuksen ja hylkeenpyynnin
harjoittamisesta molempien maiden
aluevesillä Pohjois-Jäämerellä, tehty
21/10 l922 (Asetus 4/7 1924). 5) Laatokalla
Venäjän vesialueella kalastusta ja
hylkeenpyyntiä harjoittavien Suomen
kansalaisten henkilötodistuksista,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
