Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 227-228 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalatalousneuvoja-Kalavesi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

näitä peittää kiduskansi. — Uimarakko
on k:lle ominainen elin; se on
selkärangan alla ruumiinontelossa sijaitseva
tav. pariton, kaasuntäyttämä rakko,
jonka avulla kala sovelluttaa
ominaispainonsa veden paineen mukaiseksi
(hydrostaattinen elin). Keuhkokaloilla
se toimii ilmanhengityselimenä. —
Aistimista on erikoisesti mainittava
kylkiviiva: ruumiin kummallakin sivulla
kulkee aistinsoluja sisältävä kanava,
joka lukuisin aukoin avautuu
suomujen läpi ruumiin pinnalle; juuri
nämä rivissä olevat aukot muodostavat
kylkiviivan. Sillä k. todennäköisesti
aistivat veden virtaukset. —
Useimmat k. ovat yksineuvoisia, munia
laskevia; monet hait, kivinilkka y. m.
synnyttävät eläviä sikiöitä. K. jaetaan
rustokalojen (Selachiæ) ja
luukalojen (Teleostomi)
alaluokkiin, viimeksimainitut
rustokiillesuomuisten (Chondrostei),
kiillesuomuisten (Ganoidei),
varsinaisten luukalojen (Teleostei)
ja keuhkokalojen (Dipneusta) lahkoihin.
Tähtit. 1. Eläinradan 12:s merkki .
— 2. Tähtikuvio pohj. taivaalla, Oinaasta
länteen. Kevätpäiväntasauspiste on nyk.
tässä kuviossa.

Kalatalousneuvoja, kalastuksenneuvoja,
maanviljelys- ja talousseurojen sekä
kalastajaliittojen palveluksessa oleva neuvoja
kalataloudellisissa kysymyksissä.

Kalatie, laitos, joka tekee mahdolliseksi
kalojen nousun kolkissa, mistä nämä
joko tokeiden tai patojen takia eivät
muuten kykenisi nousemaan. K. on joko
kalakouru tai kalaporras.
Edellinen on siksi loivaan asentoon rakennetta
vesikouru, että kala kykenee siinä
vastavirtaan uimaan, jälkimmäinen on
peräkkäinen jono toinen toistaan hiukan
alempana olevia altaita, jotka jakavat
korkean putouksen useihin pikkuputouksiin.
— Voimassaolevan vesioikeuslakimme
mukaan k. on valtaväylää padottaessa
rakennettava, jos koski on sellainen, että
kala siitä on voinut nousta. Ellei tämä
aikaisemmin ole ollut mahdollista, on
padon omistaja silti velvollinen sallimaan
k:n rakentamisen. K. on lain mukaan
pidettävä avoinna jäiden lähdöstä
joulukuun 1 päivään.

Kalaporras. a tyhjänä, b täynnä vettä.

Kalatäi (Argulus), litteä, 0,5 cm pitkä,
läpikuultava kalvoäyriäinen, joka elää
loisena suolattoman veden kalojen iholla.
Yleinen maassamme.

Kalatäi. Kf ja Sg imukuppi, R kärsä, St pistin.

Kalavedenhoito. Tärkeimpiä
kalavedenhoidollisia toimenpiteitä
ovat kalaston järjestely hävittämällä
vähempiarvoisia, suosimalla arvokkaampia
ja istuttamalla uusia kalalajeja,
kalanrauhoitus, kalojen elinehtojen
parantaminen sekä kalastuksen saattaminen
veden tuotantokykyä vastaavaksi.

Kalavesi. Omistusoikeus veteen on
meillä vanhastaan katsottu kuuluvan
maanomistajille siten, että kukin kylä
omistaa veden rantansa kohdalla. Koska
niistä oikeuksista, kuten järvirehun-,
malmin-, kiven-, saven- ja hiekanotosta,
jotka kuuluvat veden omistajille,
kalastusoikeus on huomattavin, on käsitettä
,,k:n omistusoikeus" etenkin vanhempina
aikoina usein käytetty tarkoittamaan
koko veden omistusoikeutta. Kalastusoikeus
käsittää niinhyvin kalojen kuin
rapujen ja simpukkain y. m. eläinten
pyynnin. Kalavedet ovat maassamme
yleensä kyläkunnittain yhteisiä,
harvemmin talojen kesken jaetut.
Jakamattomaan k:een ovat kylän talot osallisia
itsekukin kyläosuutensa (manttaalinsa)
mukaan. Jos joku osakas haluaa
yhteisen k:n jaettavaksi, on hänellä valta
siihen, jos se katsotaan voivan tapahtua
tuottamatta kenellekään sanottavampaa
haittaa. Erityisen kalastusregalen (ks. t.)
omistajana on kruunulla ollut oikeus
määrättyihin kalastuspaikkolhin sekä
muutamiin kalalajeihin määrätyissä joissa.
Jokaisella maan asukkaalla on valta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>