Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 263-264 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kanaali-Kanada

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

korkeudeksi sisällä riittää 2 m; huolehdittava
hyvästä ilmanvaihdosta ja tarpeellisesta
lämmityksestä. — Kananhoidolla on meillä
voitu ansaita n. 130 mk. k:aa kohden vuodessa.
V. 1922 vietiin Suomesta munia ulkomaille
5,838,000 mk:n arvosta. [Ilkka, ,,Kananhoitokirja’’;
Kivi-Hänninen, „Kananhoidon käsikirja’’.]

Pikkukanala.

Kanaali, Englannin-kanaali (ks. t.).

Kanaalisaaret, Normandian saaret,
Englannille kuuluva saariryhmä Kanaalin eteläisessä
mutkauksessa Normandian pohjoispuolella;
5 suurempaa saarta (Jersey, Guernsey,
Alderney, Sark, Hern) ja useita pieniä.
194 km². Maanviljelystä,
puutarhanhoitoa, kalastusta, matkailuliikennettä.
90,000 as., puhuvat muinaisnormandian
murretta, sen ohella englantia ja ranskaa.

Kanaanin maa, Raamatussa israelilaisten
,,luvatun maan" eli Palestiinan nimityksenä.

Kanada (virallisesti Dominion of
Canada), laajin Englannin siirtomaista.
Siihen kuuluu Amerikan pohjoisin osa (paitsi
Alaskaa, joka kuuluu Yhdysvalloille, New
Foundlandia ja Labradorin koillisrannikkoa,
jotka ovat välittömästi Englannin hallinnon
alaisia). 9,659,500 km², 9,3 milj.
as. Hallinnollisesti jaettu 9 provinssiin
(Prince Edward Island, Nova Scotia, New
Brunswick, Quebec. Ontario, Manitoba,
Saskatchevan, Alberta, British Columbia)
ja 2 territorioon (Yukon ja Luoteisterritorio). —

Vaakuna.

Luonto ks. Pohjois-Amerikka, —
Asukkaat. N. 100,000 intiaania, 3,300
eskimoa, n. 2,5 milj. K:ssa syntyneitä
ranskalaisia, 4,9 milj. englantilaista;
suomalaisia n. 50,000. Puolet väestöstä asuu
kaupungeissa. — Pääelinkeinot maatalous
ja metsänhakkuu. Tärkein viljalaji vehnä (1923
sato 12,9 milj. tonnia). Ontario-järven
rannalla kypsyy viini, siellä viljellään myös maissia
ja tupakkaa. Juustoa ja voita viedään maasta.
Länsirannikolla lohen, itärannikolla
turskan, sillin ja hummerin pyyntiä.
Metsissä pyydetään turkiseläimiä.
Mineraalirikkaudet ovat suuret, varsinkin
suurten järvien ympärillä ja Britt,
Columbiassa: kultaa, rautaa, kuparia,
hopeaa, kivihiiltä, asbestia, nikkeliä;
vuoriöljyäkin on. Kalvostyö on
kumminkin vielä verraten vähäistä,
Teollisuuden tärkeimmät, haarat: elintarve-,
metalli-, puuteoll. Tärkeimmät
vientitavarat: vehnä, puu ja puutavarat,
paperi, rautatavarat. Kauppavaihto
1922-23: vienti 945,3 milj. doll.,
tuonti 802,5 milj. doll. — Kulkuneuvot.
K:n eteläosassa on väestötiheyteen verraten
tiheä rautatieverkko, tärkeitä ovat
varsinkin K:n pacific-radat: Canadian
Pacific Raihvay (ks. t.) ja Grand Trunk
Pacific Railway, viimeksimainittu
yhdistää Winnipegin Prince Rupertiin
(Tyynenmeren rannalla). — Valtiomuoto ja
hallitus. K. on itsehallintaoikeutta
nauttiva osa Brittiläistä maailmanvaltaa.
Toimeenpanovalta on Englannin kuningasta
edustavalla kenraalikuvernöörillä ja
ministerillä; lakiasäätävänä laitoksena
on parlamentti, joka jakautuu kahteen kamariin:
senaattiin, jonka jäsenet kenraalikuvernööri
riimittää elinajaksi, ja alahuoneeseen,
jonka jäsenet valitaan yleisellä äänioikeudella.
Kullakin provinssilla on oma kenraalikuvernöörin
nimittämä kuvernöörinsä, itsehallintonsa ja
eduskuntansa. Territorioiden johdossa on
komissaari ja neljänmiehenneuvosto. —
Armeija on järjestetty miliisisysteemin
pohjalle. — Opetusolot. Oppivelvollisuus,
lukuisia oppilaitoksia, 23 korkeakoulua ja
yliopistoa (valtion ylläpitämiä 6).
Pääkaup. Ottawa, muita kaup. Toronto,
Quebec, Winnipeg ja Halifax. Raha:
dollari ja sentti.

Historia. K:n vars. löytäjä oli
ranskalainen J. Cartier, joka 1534 purjehti
S:t Lawrence-lahteen. Asuttaminen alkoi
1600-luvulla. Intiaaneja ja englantilaisia
vastaan sotaa käyden siirtokunta laajeni.
Se oli v:sta 1628 monopolikauppaseuran
hallinnossa ja sai oman hallinnon 1674.
Vanhin elinkeino oli turkiskauppa.
Jesuiitat harjoittivat vilkasta
lähetystyötä. Pitkällisten sotien
jälkeen oli Ranskan luovutettava
Englannille 1713 New Foundland, Nova
Scotia ja Iludsoninlahden maat sekä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>