Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kansakoulun Lehti-Kansalliset juhlapäivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kansakoulunjohtokunta, kansakoulun
toimintaa valvova lähin paikkakunnallinen
elin, johon kuuluu tav. kunnanvaltuuston
kolmeksi vuodeksi valitsemat 6 jäsentä sekä
seitsemäntenä koulupiirin opettajien edustaja.
Kansakoulun Lehti, kasvatusopillinen
aikakauskirja, per. 1883.
Kansakoulunopettaja. K:t saavat
valmistuksensa seminaareissa, ala-k:t
alkukouluseminaareissa. Jatko-opintoja
varten on yliopistollisia jatkokursseja.
K:n valitsee virkaan kansakoulunjohtokunta
ja vaalin vahvistaa kansakouluntarkastaja;
jos tämä ei katso voivansa vaalia
vahvistaa, joutuu asia Kouluhallituksen
ratkaistavaksi. — Kansakoulunopettajain
Leski- ja Orpokassa, Helsingissä, per.
1880. Täysi eläke 3,000 mk.; kassan
rahavarat n. 14,5 milj. mk. —
Kansakouluntarkastaja, virkamies,
jonka tehtävänä on piirissään valvoa
ja tarkastaa opetusta. Kaupungeissa k:n
vaalin toimittaa valtuusto. —
Maalaiskansakoulujen piiritarkastaja.;
(nyk. 34) nimittää Valtioneuvosto. K:n on
ainakin kerran vuodessa pidettävä täydellinen
tarkastus jokaisessa piiriinsä kuuluvassa koulussa.
Kansakunta (ruots. nation),
ihmisyhteisö, joka yhteisen korkeamman
kulttuurin perustuksella muodostaa
kokonaisuuden. Tunnusmerkkinä on tav.
yhteinen kieli. Useimmiten k. muodostaa
samalla kansan valtio-oikeudellisessa
merkityksessä.
Kansalainen, henkilö suhteessaan
siihen valtiooni, jonka vallan alainen hän
on ja jossa hän nauttii valtiollisia ja
yhteiskunnallisia oikeuksia.
Kansalaisadressi, 5-12 p. maalisk.
1899 n. 525,000 Suomen kansalaisen
allekirjoittama ja n. s. suuren
lähetystön saman kuun 15 p. Pietariin
Nikolai II:lle viemä adressi, jossa pyydettiin
helmikuun julistuskirjan peruuttamista.
Keisari ei ottanut lähetystöä vastaan. —
Toinen K., jossa 475,000 kansalaisen
vastalause elok. 1 p. 1901 Suomessa
julkaistua laitonta ven. asevelvollisuusasetusta
vastaan, jätettiin 30 p. syysk. Senaattiin.
[Ingman (1899); Nylander (ruots., 1899);
,,Kansalaisadressi 1901" (1901).]
Kansalaiseksi ottaminen, kansalaistuttaminen (ks. t.).
Kansalaisen oikeudet, ne oikeudet,
joita valtion kansalaiset valtion lakien
nojalla voivat itselleen vaatia, kuten
ruumiillinen loukkaamattomuus, vapaus,
oikeus tulla laillisessa tuomioistuimessa
tuomituksi, kokoontumis-, yhdistys- ja
lausuntovapaus y. m.
Kansalaiskatkismus, 1902 painettu
kirjanen, jossa kehoitettiin kiinnipitämään
Suomen oikeuksista ja luopumaan kaikesta
yhteydestä n. s. myöntyväisyysmiesten kanssa.
Kansalaiskorkeakoulu, yliopistotapaan
järjestetty 2-vuotinen yhteiskunta- ja
valtiotieteellinen oppilaitos, joka valmistaa
ylioppilaita ja muita kansalaisia, joilla
on riittävät pohjatiedot, sanomalehtialalle,
kunnallishallintoon ja osuustoiminta-alalle.
K. on yksityisen yhtiön (per. 1918) ylläpitämä
ja nauttii valtioapua. Toimii Helsingissä
v:sta 1925.
Kansalaisluottamus. Eräistä
rikoksista on lisärangaistuksena määrätty
k:n menettäminen (huonomaineisuus),
jollaisen seuraamuksen kestäessä
tuomitun ei katsota voivan olla virassa tai
muussa julkisessa toimessa eikä
myöskään käyttää muita oikeuksia ja
etuja, joiden nauttiminen edellyttää
yleistä luottamusta ja hyvää mainetta.
K:n menettäminen tuomitaan ainiaaksi,
milloin rikoksesta seuraa kuolemanrangaistus
tahi kuritushuonetta elinkaudeksi, muussa
tapauksessa määräajaksi, 1-15 vuoteen
(Rikoslaki 2:14 ja 3:2).
Kansalaisoikeus ks. Kansalaisuus.
Kansalaisopintoliike, kotiopintoliike (ks. t.).
Kansalaistuttaminen l. naturalisatsioni,
vieraan valtion kansalaisen ottaminen omaksi
kansalaiseksi. K:ta koskevat säännökset on
Suomessa annettu lailla ulkomaalaisen ottamisesta
Suomen kansalaiseksi 20/2 1920 sekä sen
täytäntöönpanoasetuksessa samalta päivältä.
Kansalaisuus, alamaisuus, se
suhde, jossa jokin henkilö on siihen
valtioon, jonka kansalainen hän on ja jonka
lakien mukaan hän oman oikeuden
nojalla nauttii oikeusturvaa ja
erinäisiä etuja. Tässä maassa häneillä
sanotaan olevan kansalaisoikeus.
Kansalaisvelvollisuudet, ne
velvollisuudet, jotka yksilöllä on sitä valtiota
kohtaan, jonka kansalainen hän on, s. o.
velvollisuus lain määräämiin suorituksiin
ja tekoihin sekä sen tekemättä jättämiseen,
minkä laki kieltää tai edellyttää kielletyksi.
Kansalais-yleiskanne, actio popularis (ks. t.).
Kansalliset juhlapäivät: Alankomaissa
elok. 31 p. (kuningattaren syntymäpäivä),
Englannissa kesäk. 3 p. (kuninkaan syntymäpäivä),
Italiassa syysk. 20 p. (Rooman valloituksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
