Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kansan Lehti-Kansanopisto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
vaisuus epävarma ja vaihtelevainen.
Luultavasti ovat enimmissä tapauksissa
sävelmät vanhempia tahi ainakin
muunnoksia vanhemmista alkumuodoista, kun
sitävastoin laulujen sanoja sepitetään
uusia tahi muodostetaan huomattavasti
entisiä muuntelemalla. — K:jen
sävelmissä voidaan havaita vaikutuksia eri
aikakausien taidetyyleistä. Vertaava
tutkimus nykyjään olettaa, että
kansansävelmät yleensä ovat jätteitä
entisaikoina ylempien kansankerrosten
käyttämästä taidemusiikista, jota kansan
syvemmät rivit ovat jäljitelleet ja
entisten tottumustansa vaikutuksesta
luonnollisella vaistollaan muodostelleet.
Niinpä esim. suom. k:ssa on runsaasti
aineksia keskiajan kat. messulaulun ja
ritarilaulun metodiikasta. Myöhäisempänä
kerroksena on havaittavissa 1700-luvun
tanssimusiikin ja seuralaulun
kajahduksia. Jopa ovat uusimmalla
ajalla suosituimmat kansakoululaulut ja
posetiivinsoittajain levittämät
oopperamelodiat jättäneet jälkiänsä ympäri
maatamme. Rannikoilla tavataan
merimieslauluja, joiden sävelmät ovat skand.
tahi engl. sukuperää ja Karjalassa myös
venäläisperäisiä sävelmiä. Sitkeimmin
keskiaikainen metodiikka lienee säilynyt
Etelä-Pohjanmaalla. — Hengellisiin
kansansävelmiimme on vaikuttanut, paitsi
kirkollista koraalia, myös 1600-luvun
,,välittävä" sävellystyyli. Uudemmalla
ajalla niihin on tunkeutunut myös
monenlaista epähengellistä rallatusta.
Lounais-Suomessa, Rauman ja Porin
ympäristöllä, on luultavasti hengellisen
k:mme alkuperäinen tyyssija; siellä
tavataan eri säveltyylit sekaisin.
Pohjanmaalla vallitsee koraalimainen tyyli,
joka hieman lieventyneenä on levinnyt
Pohjois-Savoonkin. Erikoinen,
mieltäkiinnittävä toisintelutyyppi on tavattu
muutamissa Karjalan pitäjissä,
Sortavalan ja Joensuun välisillä alueilla.
Sieltä ja täältä muualtakin Suomesta
on muistiinpantu yksityisiä hengellisiä
k:ja. — Erityisiä k:n lajeja ovat myös
runo- ja työlaulut. — K:jen vertaileva
musiikillinen tutkimus on vasta
alullansa. Mutta sävelmäkokoelmia on,
pääasiallisesti 1800-luvun kuluessa,
julkaistu runsaat määrät enimmissä
Euroopan maissa. Erittäinkin ovat tässä
suhteessa huomattavasti edustettuina monet
pienet sorretut kansallisuudet, Suomessa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
julkaisee kansansävelmiämme kokoelma
sarjana: Suomen kansan sävelmiä:
I. Hengellisiä sävelmiä. II. Laulusävelmiä,
III. Tanssisävelmiä. IV. Runosävelmiä.
V. Kanteleen ja jouhikon soittoja ja
paimensävelmiä. vrt. Runolaulu.
Kansan Lehti, tamperelainen 6-päiväinen
sos.-dem. sanomalehti, per. 1899.
Kansan Näyttämö, Kaarle Halmeen
1907 perustama helsinkiläinen teatteri,
näyttelee ylioppilastalolla. Sen
johtajina ovat olleet m. m. Kaarle Halme ja
Mia Backman.
Kansanopisto, Pohjoismaissa
esiintyvä opistomuoto, jonka tarkoituksena
on yleisen kansalaissivistyksen
syventäminen ja kohottaminen varttuneessa
nuorisossa. Opetusta annetaan pääasiallisesti
luentoina, mutta ohjelmaan kuuluvat
myös keskustelukokoukset ja
käytännölliset tehtävät. Opetusaineina ovat m. m.
historia, äidinkieli, uskonto
yhteiskuntaoppi, maantiede, luonnontieteet ja
maatalousaineet, laskento, kirjanpito,
piirustus, käsityöt, laulu, voimistelu ja urheilu,
tytöillä myös kotitalous. Mitään
määrättyjä kursseja ei ole, ja voi ohjelma eri
vuosina vaihdella; myös suoritetaan n. s.
kotiopintotutkintoja. Työkauden pituus
on vähintään 24 viikkoa, tav.
marraskuun alusta huhtikuun loppuun, tytöillä
joskus vähän pitempi. Orivedellä ja
Lahdessa on myös toisvuotinen k.,
jollainen Nuoriso-opistokin on. Suomessa k:t
ovat yleensä yhteiskoulu muotoisia ja
ainakin osittain sisäoppilaitoksia. K:t
saavat tuntuvaa valtionavustusta.
Suomessa on k:oja Tuusulassa,
Helsingissä (Sörnäisten kristillinen),
Grankullassa (Työväen Akatemia ks. t.),
Huittisissa (Länsi-Suomen), Paimiossa,
Karkussa (evankeelinen), Turussa
(kristillinen), Kankaanpäässä
(Pohjois-Satakunnan), Lahdessa, Sääksmäessä
(Hämeen), Jämsässä, Orivedellä,
Kanneljärvellä (ent. Uudenkirkon), Virolahdella
(Lounais-Karjalan), Inkeroisissa
(Kymenlaakson), Impilahdella (Itä-Karjalan),
Räisälässä, Sortavalan Jamilahdella,
Sairalassa (evankeelinen), Hartolassa
(Itä-Hämeen), Otavassa, Mikkelin
pitäjässä (Nuoriso-opisto), Kiihtelysvaarassa
(Niittylahden), Kuopion maalaiskunnassa
(Koivumäellä, Pohjois-Savon),
Lapinlahdella (Portaanpään kristillinen,
heränneitten), Ilmajoella (Etelä-Pohjanmaan),
Kauhajoella (evankeelinen),
Suolahdella (Keski-Suomen), Lapualla
(Karhunmäen kristillinen, heränneitten),
Limingassa, Haapavedellä, Alatorniossa
(Perä-Pohjolan), Kuusamossa, Paltamossa
(Kainuun, heränneitten), Ylivieskassa
(Kalajokilaakson kristillinen, heränneitten),
Ylitorniossa (læstadiolainen),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
