Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kansipatteri-Kant
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kansipatteri, sotalaivojen yläkannelle
asetetut tykit.
Kanšipuran, Conjeeveram (ks. t.).
Kansitutkimus, sellaisten painotuotteiden
tai käsikirjoitusten tutkiminen, joita on
käytetty sitomisaineina (vahvikkeina)
kirjankansissa. Täten on löydetty arvokkaita
lisiä vanhempaan kirjallisuuteen, jota ei
muuten ole säilynyt.
Känsiupseeri, upseerin ja aliupseerin
välinen arvoaste ennen meriväessä.
Kansleri (lat.), virkamies, jonka
tehtävänä on asiakirjain laatiminen ja
lähetettäväksi toimittaminen. V:n 1626
kansliajärjestyksen mukaan Ruotsin
valtakunnan k:lla oli kanslian
esimiehyyden ohella hoidettavana m. m.
ulkopolitiikka ja koululaitos. V. 1680 tuli
valtakunnan k:n sijaan kansliapresidentti.
— K. on Ruotsissa ja Suomessa myös
yliopistojen yliminäin hallitusmiehen
nimitys, niinikään sanotaan k:ksi
ritarikuntien ylintä toimimiestä.
Kanslia (mlat.), virasto tai sen osasto,
jossa asiakirjojen vastaanotto, asiain
esiteltäväksi valmistaminen ja viraston
päätösten ekspeditsioni suoritetaan. —
Ruotsissa k. esiintyy erikoisena
virastona Kustaa Vaasan ajoista lähtien.
Kustaa II Aadolfin hallitessa siitä tuli
kollegiaalinen virasto, jonka etupäässä oli
kansleri; sai sittemmin nimen
Kansliakollegio. — Kansliakieli
l. -tyyli eroaa yleiskielestä vanhettuneen
sanavarastonsa, kaavamaisten
käänteittensä ja mutkikkaan lauserakennuksen
puolesta. — Kanslianeuvos, Ruotsissa
departementin toimistonpäällikkö, Suomessa
arvonimi. — Kansliapresidentti, 1680-1790
Ruotsin Kansliakollegion päällikön arvonimi,
1801-09 kuninkaan ja valtakunnan kanslian
päällikön nimi. Vapaudenajalla k. oli
jonkunlainen pääministeri. — Kanslisti,
kirjuri, alempi virkamies kansliassa.
Kanssi (ruots.), merimiesten yhteinen
asuntosuoja kauppa-aluksissa.
Kansu, maakunta Luoteis-Kiinassa,
Hoangho-joen kahden puolen; suuria
mineraalirikkauksia. Pääkaup. Lantšou.
Kant, Immanuel (1724-1804), saks.
filosofi, uudenajan suurimpia ja
vaikutusvaltaisimpia ajattelijoita, v:sta 1770
professorina Königsbergissä. K:n
aikaisemmista teoksista on huomattavin
„Allgemeine Naturgeschichte und Theorie
des Himmels" (1755), jossa hän esitti
sen olettamuksen, että taivaankappaleet
ovat muodostuneet pyörivästä, äärettömän
suuresta sumupallosta, mitä käsitystä
sittemmin ransk. Laplace kehitti edelleen.
Filosofina K. tutki varsinkin tietokykyämme
ja sen rajoja. Filosofiansa perustavan
osan, kriitillisen tieto-oppinsa, hän on
täydellisesti esittänyt teoksissa „Kritik
der reinen Vernunft" (1781, toinen painos
1787) ja „Priolegomena" (1783). K:n muista
teoksista käsittelevät siveysopin
peruskysymyksiä „Grundlegung zur Metaphysik
der Sitten" ja ,,Kritik der praktisellen
Vernunft", luonnontieteiden peruskäsitteitä
„Metaphysische Anfangsgründe der
Naturwissenschaften", estetiikan
perusteita ,,Kritik der Urteilskraft",
uskonnonfilosofiaa „Die Religion innerhalb der
blossen Vernunft", historian filosofiaa
,,Ideen zu einer allgemeinen Geschichte
in weltbürgerlicher Absicht" ja ikuista
rauhaa „Zum ewigen Frieden".
Kantin mukaan mielikuviemme sisällys johtuu
ulkovaikutteista, kokemuksesta, mutta se
omituinen tapa eli ,,muoto", miten tietokykymme
tajuaa esineet, on kokemuksesta riippumaton, se
on jotakin alkuperäistä, „apriorista".
Tietokyvyssämme taas on kaksi puolta
eli astetta, aistillinen havainto ja
ymmärrys, joilla kummallakin on omat
aprioriset tajuarnismuotonsa. Edellisellä
nämä muodot ovat avaruus (tila, paikka)
ja aika, s. o. aistillinen havaintomme
tajuaa kaikki sille ilmenevät asiat tilaa
ottavina (paikallisina) ja ajallisina.
Ymmärrys taas sovittaa ilmenevään
kokemusmaailmaan 12 ,,puhdasta
ymmärryskäsitettä", „kategoriaa", joista
mainittakoon kausaliteetin (syysuhteen) aate
ja substanssin pysyväisyyden aate. Mutta
tietomme ulottuu ainoastaan „kokemusmaailmaan",
„luontoon", s. o. ilmiöihin. Oliot sinänsä
(die Dinge an sich) jäävät meille
tuntemattomiksi. — Siveellisyys perustuu
„praktillisen järjen" sisäiseen, aprioriseen
käskyyn: „toimi yleispätevästi!" eli „toimi
niin, että toimintatapasi kelpaa yleisen
lainsäädännön ohjeeksi". Tämä sääntö on
„kategorisena imperatiivina" eli ehdottomana
käskynä istutettu henkeemme. [Fischer
(saks., 1909-10); Vorländer (saks., 1922);
Landtman (1922).]
 |
Immanuel Kant. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
