Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karjatalous-Karlberg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
esiintyy sairaalloisia muutoksia. — Sairas
eläin on eristettävä ja taudista on viipymättä
ilmoitettava viranomaisille, joiden toimesta
piirieläinlääkäri tulee tutkimaan tautia.
Karjatalous, karjanomistajien
ammattilehti, ilmestynyt v:sta 1925.
Karjatalousopetus. Korkein k.
annetaan Helsingin Yliopiston maatalous- ja
metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Kuopiossa on Karjatalousopisto,
kurssi 1-vuotinen. Karjanhoitokouluja
on: 1. Tietopuolisia (14), joissa
4 1/2-kuukautinen karjakkokurssi,
2 1/2-kuukautinen tarkastuskurssi syksyllä sekä
kiertäviä karjatalouskursseja, oppilaat
miehiä ja naisia: Aitolahdessa, Elisenvaarassa,
Espoossa (Köklaks, ruots.), Hammaslahdessa.
Ilmajoella, Joroisissa, Laukaalla (Kuusa),
Maaningalla, Mietoisissa, Muhoksella,
Toijalassa, Tyrväällä, Vihdissä ja Viipurissa
(Saarela). — 2. Käytännöllistietopuolisia
(16), joista 2-vuotisia 13: Virolahdella
(Harju), Mustialassa (oppilaat näissä miehiä),
Iisalmella (Peltosalmi), Isossakyrössä (Orismala),
Jokioisissa, Kiteellä, Kurkijoella, Mikkelin
pitäjässä (Otava), Nakkilassa (Villilä),
Ruovedellä, Saarijärvellä (Tarvaala). Sysmässä,
Viipurin pitäjässä (Kaislahti) (oppilaat naisia);
1-vuotisia 3: Kajaanissa (Seppälä), Liedakkalassa
(Rantahirmu), Tyrnävällä (Härmä) (oppilaat naisia).
— 3. Kiertäviä (5): Läntisen Viipurin läänin,
Oulun Läänin Talousseuran, Perä-Pohjolan, Pohjanmaan
ruotsalainen ja Viipurin (oppilaat naisia).
Karjunhammas, härkäjyvä (ks. t.).
Karjuyhdistys, yhteisen siitoskarjun
pitämistä ja siten sikatalouden
kehittämistä tarkoittava yhdistys.
Karkaisu. Teräs tavallisimmin
karaistaan kuumentamalla ja sitten äkkiä
jäähdyttämällä. Karkenevaisuus riippuu
sen hiilenpitoisuudesta. Kun terästä
kuumennetaan yli 700°, syntyy uusi kova
hiilirautayhdistys (martensiitti), joka
taasen hajaantuu, kun teräs itsekseen
jäähtyy. Äkkiä jäähdytettäessä
sitävastoin se säilyy ja tekee teräksen
„lasikovaksi", jos jäähdytys on hyvin nopea.
Lasikova teräs on haurasta, mutta käy
sitkeämmäksi, kun se ,,päästetään", vrt.
Päästäminen. Muihin metalleihin
vuorostaan sekoitetaan jotakin muuta
metallia, tai epämetallia. Monet
metallit ja metalliseokset karkenevat
kylmänä taottaessa tai valssattaessa. —
Karkaisu-uuni, uuni, jossa teräsesineet
kuumennetaan karkaisemista varten. K:t
ovat lieska-, muhveli- tai sulateuuneja
ja tav. varustetut pyrometrillä (ks. t.).
Sulate-k:ssa teräs kuumennetaan kastamalla
sulaan lyijyyn (alle 900° C) tai suliin
barium-, natrium- ja kaliumsuoloihin
(yli 900° C). Polttoaineena käytetään koksia,
kivihiiltä, puuta tai polttoöljyä, kaasua.
Uudemmat k:t, varsinkin sulateuunit, kuumennetaan
sähköllä. — Hiiliteräksen karkaisulämpö
on 720-800° C, erikoisteräslajien
750-900° C ja ilmateräksen 1,150-1,300° C.
Karkaliniemi, luonnonkauneudestaan
ja rehevästä kasvillisuudestaan kuulu
niemi Lohjanjärvessä, Karjalohjan
pitäjässä; 5 1/2 km pitkä, n. 1/2 km leveä.
Karkassi (ransk.), puuvillalangalla
päällystetty metallilanka, jota käytetään
esim. naisten hattujen kovikkeena.
Karkauskuukausi, Karkauspäivä,
Karkausvuosi ks. Ajanlasku.
Karkkila (ruots. Högfors),
tehdasyhdyskunta Pyhäjärven pitäjässä (U. l.)
Karjaanjoen varrella. Yhteiskoulu.
V. 1820 perustettiin sinne rautatehdas,
1846 konepaja, nyk. osakeyhtiöllä
(Högfors Bruks Aktiebolag - Högforsin
Tehdas o.-y.); osakepääoma 9 milj.,
työväkeä 450. Sillä on maan suurin valimo;
valmistaa kauppa- ja rakennusvalutavaroita,
helloja, lämmityslaitteita, vesijohtotarpeita.
Parhaillaan laajennetaan tehdasta n. s.
saniteettitavaroiden osastolla.
 |
Karkkilan (Högforsin) tehdas. |
|
Karlbergin kartanon rantaa. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
