Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kauppasovinto-oikeus-Kaupunginvaltuusto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
27/6 1924), Islannin (laki 27/6 1924 ja
asetus 4/7 1924), Puolan (laki 27/6 1924 ja
asetus 12/9 1924), Italian (laki 5/1 1925 ja
asetus 23/1 1925), Latvian (laki 28/2 1925
ja asetus 6/7 1925), Yhdysvaltain (asetus
8/5 1925 ja 30/11 1925) ja Espanjan (laki
14/9 1925 ja asetus 23/11 1925) kanssa.
Kauppasovinto-oikeus, kauppakamarin tai
muun kauppavaltuuston asettama sovinto-oikeus,
joka ratkaisee kauppaelinkeinoa harjoittavien
kesken syntyneitä kauppariitaisuuksia.
Kauppatase l. kauppabilanssi,
maan tuonnin ja viennin arvojen välinen
suhde. Aktiiviseksi sanotaan
k:ta, kun vienti on tuontia suurempi,
passiiviseksi, kun tuonti on
vientiä suurempi. Laajempi käsite on
n. s. maksutase l. -bilanssi,
jonka tulopuolelle kuuluvat seuraavat
erät: 1) tavaroiden viennin raha-arvo;
2) rahti- ja vakuutusmaksut, jotka
tulevat maahan joko tuonti-, vienti- tai
välikaupasta tai rahdista vieraiden
maiden välillä; 3) voitot, jotka maassa
asuvat liikemiehet saavat ulkomaisista
liikeyrityksistä sekä ulkomaisten
henkilöiden pääomansijoitukset maassa
oleviin liikeyrityksiin; 4) ulkomailta otetut
lainat ja maan ulkomaisten säätäväin
korot ja kuoletukset y. m.; 5) ulkomailta
tulleet rahalähetykset sekä matkustajain
ja siirtolaisten rahalähetykset y. m,;
6) satunnaiset tulot ulkomailta, kuten
sotakorvaus ja avustukset; 7) salakuljetuksen
aiheuttamat tulot. Menopuolelle
maksutaseessa kuuluvat taas vastaavat
erät, jotka ovat merkinneet arvojen
siirtymistä maasta ulkomaille. Samoin kuin
aktiivisesta tai passiivisesta k:sta
puhutaan myös aktiivisesta tai passiivisesta
maksutaseesta. vrt. Suomi, kauppa.
Kauppatieteet, ne tiedonhaarat, joilla
on merkitystä kauppaan nähden:
kansantaloustiede ynnä finanssioppi ja
tilastotiede, kauppaoppi, kauppamatematiikka,
kirjanpito- ja bilanssioppi, tavaraoppi,
kauppaoikeus, talousmaantiede, taloushistoria.
— Kauppatieteitten kandidaatti,
Kauppakorkeakoulussa k. k.-tutkinnon
suorittanut henkilö. Tutkinnon vaatimukset
on järjestetty suunnilleen Yliopiston
fil. kand.-tutkintoa vastaaviksi.
Kauppatilasto, tilasto, joka koskee
kauppavaihtoa, varsinkin ulkomaista
kauppavaihtoa. Suomessa julkaistaan
k:oa sekä vuosittain että kuukausittain;
kuukausijulkaisu sisältää vain osan
tavaraluettelon nimikkeistä. —
Kauppatuomioistuin, tuomioistuin,
johon tavallisten jäsenten lisäksi kuuluu
erityisiä, kauppa-asioita tuntevia henkilöitä.
Suomessa ei ole k:ia. — Kauppausanssit,
perinnäiset kauppatavat. [Järvinen (1924).]
Kauppias. K:ita oli Suomessa 1900
maaseudulla 4,391 ja kaupungeissa 6,353,
1923 olivat vastaavat luvut 7,767 ja
11,941. Yksistään Helsingissä oli 1923
kauppiaita 5,311, Turussa 1,474 ja
Viipurissa 1,342. Koko maassa oli 1923
kauppias kutakin 176 henkeä kohti.
Kauppilanmäki, rautatieasema
Iisalmen-Kajaanin rataosalla Sonkajärven
kunnassa, 19 km Iisalmesta pohjoiseen.
Kauppis-Heikki, oik. Heikki
Kauppinen (1862-1920), suom.
kirjailija. Teoksia: kertomuskokoelmat
„Tarinoita" I-IV, ,,Anaski", ,,Savolaisia"
sekä kansankuvaukset „Mäkijärveläiset",
„Viija", „Kirottua työtä", ,,Laara" (1893),
,,Aliina", „Uran aukasijat" (1904),
„Savolainen soittaja" (1915), „Paimen ja
lampaat". [Havu (1925).]
 |
Kauppis-Heikki. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
