Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Kehruuaineet-Kehruukoneet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
lankojen k:ssa siirrytään suoraan
esikehräykseen, jossa kertaamalla ja
venyttämällä hahtuva vähitellen ohennetaan.
Tämä toimitetaan kolmella tai neljällä
koneella. Vasta lopullisessa k:ssa, hieno-k:ssa,
siihen asti vain heikosti kierretty hahtuva
venytetään ja kierretään langaksi (kuva 2). —
Villan k. Alkuvalmistuksiin
 |
Kuva 2. Kehrimkoneen kaavakuva.
K kela, a venytysvalssit,
b langanjohtaja, S hihnapyörä,
W värttinä, c kiertosiivet,
d puola.
|
kuuluu lajittelu, rasvan ja hien poistaminen
pesemällä, hiekan ja tomun poistaminen
toimittamalla, takiaisten y. m. kasvirikkojen
poistaminen karboniseeraamalla, Karstavillalangan
k:ssa villa karstataan kolmessa koneessa perättäin,
syntynyt villaharso jakautuu viimeisessä
karstakoneessa kapeiksi nauhoiksi, jotka
pyöristetään ja kootaan puolille. Tämän jälkeen
toimitetaan hieno-k. Karstalangan villasyyt eivät
ole yhdensuuntaisiksi järjestyneet, joten se
soveltuu vanutettavien ja nukitettavien
kankaiden kudontaan. Kampavillalangan k:ssa
villa läpikäy vain yhden karstakoneen,
joka muodostaa paksun villavanun,
köysimäisen hahtuvan, kuten puuvillan k:ssa.
Hahtuvat venytetään ja kerrataan,
jolloin syyt tulevat yhdensuuntaisiksi.
Hahtuvat kammataan erilaisissa
kampakoneissa, venytetään ja kerrataan
uudelleen, esikehrätään ja kehrätään. —
Pellavan k. Alkuvalmistuksen läpikäyneistä
pellavista muodostetaan venytyskoneissa
hahtuvanauhoja, jotka venytetään ja
esikehrätään. Hieno-k. tapahtuu joko
kuivana tai märkänä; viimem. tapauksessa
lankapuolat keitetään, ja venytys ja
langan kiertäminen tapahtuu sen ollessa
märkänä. — Hamppu ja juutti kehrätään kuten
pellava. Silkki saadaan valmiina lankoina
ikotelokopista, Langat kerrataan k.-koneiden
kaltaisissa koneissa. [Johannsen-Simola,
„Kehruu- ja kutomateollisuus" (1915).]
Kehruuaineet ovat 1) kivennäissyitä:
asbestikuidut, lasi- ja metallilangat,
2) kasvisyitä: siemensyyt (puuvilla), runkosyyt
(pellava, hamppu, juutti ja ramie), lehtisyyt
(manilla-, Uuden-Seelannin, sisal- ja aloehamppu),
hedelmäsyyt (kookossyyt), 3) eläinsyitä:
villat, karvat, silkki. — Keinotekoisia ovat
villalumpuista revitty šoddy ja mungo,
silkkijätteistä valmistettu floretti- ja
chappesilkki, selluloosasta valmistettu
tekosilkki, paperia kiertämällä saatu paperilanka.
Kehruuhuone, irtolaisuuden
vastustamiseksi naisia varten perustettu
työlaitos. Vankeinhoidon uudestaan
järjestämisen aikana oli Suomessa kaksi k:ta.
Kehruuhuonemaksu, julkisista
huveista kaupungeissa kannettu maksu,
1 mk. 92 p., lakkautettu v:sta 1921.
Kehruukoneet, koneet, joilla
tehdasmaisesti kuiduista kehrätään lankaa.
V. 1738 Paul rakensi ensim. varsinaisen
k:n, jossa oli hahtuvan venytysvalssit
ja häkkikehrä. Samaan aikaan rakensi
Hargreaves jennykoneensa, jota
1772 parannettiin m. m. muuttamalla
kiertimet liikkuvalle vaunulle. Niihin
aikoihin rakensi myös Arkwright
trostelikoneen (engl.
water-machine) ja 1775 Crompton
rakensi muulikoneensa. Roberts
kehitti 1825 tästä itsekehrääjän l.
selfaktorin. Trosselikoneesta kehittyi
Amerikassa 1833 nykyinen rengaskone.
Nämä koneet tulevat käytäntöön hienokehruussa.
Useimmista kuiduista kehrätään
kuitenkin ensin paksu, vain vähän kierretty
lanka esikehruukoneessa (engl.
flyframe), joka keksittiin samoihin
aikoihin kuin muulikone ja selfaktori ja jonka
tarkoitus on kertaamalla tasoittaa ja
venyttämällä vähitellen ohentaa
|
Kuva 1. Esikäämijä.
|
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0255.html
