Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 461-462 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keskustapuolue-Kesäaika

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vesilämmityksen hyviä puolia ovat helppo hoito,
hiljainen käynti, suuri kestävyys ja
ennen kaikkea se, että huoneitten
lämpimyyttä helposti voidaan säätää
kattilahuoneesta käsin, kuumentamalla vettä
kattiloissa enemmän tai vähemmän
ulkoilman lämpimyyden ja sään mukaan.
Huonoja puolia ovat jäätymisen vaara
ja vuotojen vaikea korjaus. Sitä
käytetään asuin-, virasto-, koulu-,
sairaala- j. m. s. rakennuksissa. —
Höyrylämmityksessä johdetaan
höyrykattiloista saatu höyry putkijohtoja
myöten huoneissa oleviin lämpöpattereihin,
joissa se tiivistyessään luovuttaa
höyryyntymislämpönsä ja juoksee senjälkeen

Alajakoinen Yläjakoinen matalapainehöyrylämmitys. matalapainehöyrylämmitys. K kattila, L lämpöpatterit, Hj höyryjohdot, Hvj höyryvesijohdot, Nj notisujohto, Ij ilmajohdot, Vs vesisilmukat, V.P.K. veden pinnan korkeus kattilassa, V.P.J. veden pinna» korkeus johdossa 1.

vetenä takaisin toisia johtoja myöten joko
suoraan kattiloihin, ulos tai
höyryvesisäiliöön. Höyry kulkee johdoissa
oman paineensa vaikutuksesta työntäen
vähempipaineisen ilman pois edellänsä, ja
samoin juoksee vesi pois pattereista
oman painonsa vaikutuksesta alempana
oleviin laitoksiin. Verrattuna
vesilämmitykseen on höyrylämmityksellä paljon
huonoja puolia, Huoneitten lämpimyyttä
voidaan vain hyvin vaikeasti säätää
kattilahuoneesta käsin. Polttoaineenkulutus
on tav. paljoa suurempi. Pattereitten
suuren kuumuuden tähden kärventyy
niitten kosketukseen tullut tomu, jolloin
ilmaan sekaantuu hengityselimiä kiihoittavia
kaasuja, jotka saavat aikaan kuivuuden
tunteen, Laitos ei työskentele yhtä
äänettömästi, ja sen kestävyys on pienempi.
Sitä vastoin ovat laitoskustannukset
suurissa laitoksissa n. 2/3 pienemmät,
vuodot helpommat korjata, eikä jäätyminen
tuota yhtä suuria vahinkoja.
Matalapainehöyrylämmitystä käytetään
kaupunkilaiskirkkojen, tehtaiden, varasto-
j. m. s. rakennusten lämmittämiseen.

Keskustapuolue, puolue, joka
mielipiteiltään on oikeiston (vanhoillisten) ja
vasemmiston (radikaalieni) välillä ja
valtiopäivillä istuu eduskuntasalin keskellä.
Suomessa ovat maalaisliitto ja edistyspuolue
k:ita. vrt. Centrumpuolue.

Keskusvaihdelaitos. Suurilla
ratapihoilla ovat vaihteet järjestetyt
teräslankojen tai sähköjohtojen avulla
käännettäviksi kaikki yhdestä tai kahdesta
keskusasetinkoneesta. Monimutkaisten
mekaanisten tai sähköisten laitteiden
avulla on keskuskone niin yhdistetty
merkinantolaitokseen (semaforiin), että
vapaan kulkumerkin antaminen on mahdoton,
elleivät kaikki ne vaihteet, joiden läpi
junan on kuljettava, ole oikeassa asennossa.

Keskusvallat, Saksa ja sen
liittolaiset maailmansodassa.

Keskusvalta, valtiovalta, jota
liittovaltiossa sekä eräissä muissakin
valtioyhdistyksissä yhteiset korkeimmat
orgaanit harjoittavat.

Keskusvirastot, Valtioneuvoston
alaiset virastot, joiden toimiala käsittää koko
valtion alueen, vastakohtana paikallisille
s. o. virkatoiminnaltaari ainoastaan osaan
valtion aluetta rajoitetuille virastoille.
K:oja sanotaan enimmäkseen hallituksiksi,
esim. Kouluhallitus, Lääkintöhallitus y. m.

Kestikievari, majatalo (ks. t. ja
Kyytilaitos).

Kestilä, kunta Oulun läänissä,
Siikajoen alkujuoksun kahden puolen.
526,6 km², 3,086 as. (1925).

Kestitsemisvero (ruots. gengärd),
aikoinaan Ruotsissa ja Suomessa elintarpeiden
hankinta kuninkaalle, piispalle tai
maaherralle heidän ollessaan matkalla.

Kestiystävyys, vars. vanhalla ajalla
vallinnut tapa antaa turvaa muukalaisille
juuri heidän muukalaisuutensa vuoksi;
vieraanvaraisuus.

Kesto, kvantiteetti, fonet. ja
mus., sävelen tai puhutun äänen
suhteellinen kuulumisaika. Suomen ääntiöt
jaetaan k:nsa mukaan lyhyihin ja pitkiin;
muissa kielissä myös puolipitkiä.

Kestämä, preesens (ks. t.).

Keswickin konferenssit [kezik-],
hengellisen elämän syventämistä
tarkoittavia eri kirkkokuntiin kuuluvien
kokouksia, jolta on pidetty Keswickin
kaupungissa Cumberlandissa Englannissa
v:sta 1875 lähtien. Keswickliikettä on
eräissä muissakin maissa. Suomessa
ensim. K:n k. Porvoossa 1913.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>