Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kiina-Kiinan kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kublai (1260-94) valloitti 1280 koko
K:n ja perusti v.een 1368 hallinneen
mongolilaisen hallitsijasuvun. Tähän
aikaan Marco Polo kävi K:ssa. Mongolit
karkoitettiin 1368. — Ming-suvun aikana
(1368-1644) muodostui vanhoillinen,
omiin oloihinsa tyytyväinen kiinalaisuus,
joka on säilynyt viime aikoihin asti.
V. 1517 saapui ensim. port. laiva
Kantoniin, ja portugalilaiset saivat
yksinoikeuden kaupankäyntiin K:ssa.
Eurooppalaisten kintereillä tuli katolisuus.
Mantšutataarit valloittivat K:n ja
perustivat sen viimeisen keisarisuvun (Tsing,
1644-1912). K:sta tuli nyt laaja
valtakunta, ja uusia suhteita ulkomaalaisiin
solmittiin. Englannin kanssa oli 1840-42
n. s. opiumisota. Kun näet K. kielsi
opiumintuonnin, syntyi laaja salakuljetus,
jonka ehkäiseminen lopulta vei
vihollisuuksiin. Englanti sai suuren
korvauksen ja oikeuden käydä kauppaa viidessä
satamakaupungissa. Vähän myöhemmin
muut Euroopan valtiot ja Yhdysvallat
saivat samanlaiset oikeudet. Vv. 1851-65
riehui K:ssa hirvittävä taipingkapina.
Englannin ja Ranskan 1856-60
toimeenpanema sotaretki, jolloin Pekingin
ulkopuolella oleva keisarin kesäpalatsi
hävitettiin, pakotti K:n hallituksen uusiin
myönnytyksiin, kuten vieraiden
valtakuntien lähetystöjen vastaanottamiseen
ja vapaan lähetystoimen sallimiseen. K:n
oli taivuttava siihen, että Annana joutui
Ranskalle ja Birma Englannille. Sodassa
Japania vastaan 1894-95 K. kärsi musertavan
tappion. Sen oli julistettava Korea itsenäiseksi
ja luovutettava Formosa ja Pescadores-saaret
ja maksettava suuri sotakorvaus.
K:n oli vuokrattava 1898 Kiautšou
Saksalle, Veihaivei Englannille, Liaotung
Venäjälle ja Kvangtšoun alue
Ranskalle. Kaikki tämä aiheutti
kansalliskiihkoista nousua ja toisaalta
vaatimuksia ulkomaalaisten karkoittamisesta,
toisaalta länsimaisen tekn. kulttuurin
omistamisesta, että saataisiin rauhassa
edistää kiinal. sivistystä. Uudistuksia
suosiva keisari Kuangsu pakotettiin
1898 jättämään hallituksen hoito
vanhoilliselle leskikeisarinna Tsehsille.
V. 1900 puhkesi muukalaisvastainen
boksarikapina (ks. t.). Kapinan
kukistamisen jälkeen K:n oli suostuttava
nöyryyttäviin ehtoihin. — Nyt toimitettiin
uudistuksia, mutta niiden riittämättömyys
aiheutti 1911 vallankumouksen. V. 1912
hallitsijasuku luopui kruunusta,
ja tasavalta julistettiin Juanšikai
(k. 1916) ensim. presdenttinä.
Maailmansodan aikana Japani valloitti
Kiautšoun ja onnistui saamaan vapaat kädet
Mantšuriassa, Šantungissa ja Fukienissa.
Seur. presidentit eivät ole olleet
Juanšikain veroisia. V. 1917 eteläiset
maakunnat julistautuivat itsenäisiksi
Sunjatsenin (ks. t.) johdolla.
Viimeisinä vuosina on K. ollut sekasorron
tilassa. Valta on ollut keskenään kateellisten
sotilaskuvernöörien käsissä. Huomattavimmat
ovat näistä olleet Tšangtsolin
(Mantšuriassa), Vupeifu
(Keski-Kiinassa) ja kristitty kenraali
Feng Yu Hsiang (s. 1879).
Kiina, kuninkaallinen huvilinna läh.
Drottningholmia Ruotsissa, rak. 1763
(alkuperäinen linna 1753)
kiinalaisaiheiseen rokokootyyliin.
Kiina, kiniini. ks. Kiinapuut.
Kiinakuori ks. Kiinapuut.
Kiinalainen musiikki on ikivanhasta
alkuperästään tähän saakka pysynyt
pääasiassa 5-sävelisen asteikon pohjalla.
Ammoisista ajoista on Kiinassa myös
tutkittu musiikin teoriaa; siellä on m. m.
keksitty sävelten korkeuden määrääminen
kvinttivirityksen avulla. Soittimina
on sekä puhaltimia että kielisoittimia;
erikoisuutena ovat monenlaiset kello- ja
lyömäsoittimet. Jonkinmoista 2-äänisyyttä
on kehittynyt siten, että hidasta
laulusävelmää säestetään soittimella, joka
nopeammilla sävelkuluilla täyttää laulun
sävelten lomat, mutta itse sävelten
kohdalla aina palaa yksiäänisyyteen.
Kiinan kieli ja kirjallisuus. Kieli
kuuluu laajaan indokiinal. kieliryhmään.
Se on yksitavuista ja vailla vars.
taivutuspäätteitä, joiden puutetta
korvataan sanayhdistyksillä, apusanoilla ja
sanajärjestyksellä. Kirjoitus on yhteinen,
 |
Kiinalaista kirjoitusta. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
