Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 515-516 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kilohaili-Kilpikonnat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kilohaili (Clupea sprattus), sillin
sukuun kuuluva, 10-13 cm pitkä, terävävatsainen
merikala. Elää Atlantissa, Pohjanmeressä,
Itämeressä ja sen lahdissa. Syö pikkuäyriäisiä,
mätiä ja pieniä kalanpoikasia. Kutee loppukesällä
tai syksyllä. K:ia kalastetaan varsinkin maamme
lounaisrannikolla. Tammisaaren k. on erikoisen
hyväksi tunnettu.

Kilohaili.

Kilolasi, aurinkolasi, tummasta
lasista valmistettu levy, joka asetetaan
kaukoputken aukkoon aurinkoa tarkastettaessa
sen valovoiman heikentämiseksi.

Kilometripatsas l. -pylväs. Teiden
ja siltain tekemisestä ja kunnossapidosta
maalla 11/10 1918 annetun lain 11 §:n
mukaan maantie on mitattava ja jokainen
kilometri merkittävä pylväällä,

Kilovatti, lyh. kW, 1,000 vattia,
sähköopillinen tehoyksikkö = 1,₃₆ hevosvoimaa,
102 kgm/sek. — Kilovattitunti, lyh. kWh,
se työ minkä 1 kilovatin tehoinen kone suorittaa
tunnissa, 367,000 kgm.

Kilpa-ajot ks. Ravikilpailut
ja Ratsastus.

Kilpailu. Vapaak. on yksilön vapaus
kilpailla kaikilla taloudellisen toiminnan
aloilla. 1800-luvulla vapaan k:n periaate
tuli yleisesti tunnustetuksi ja
toteutetuksi kotimaisen liike-elämän alalla.
Yleisen edun kannalta on kuitenkin
katsottu tarpeelliseksi rajoittaa sitä
erinäisissä suhteissa. Tällaisia rajoituksia ovat
eräiden tavarain, esim. apteekkitavarain,
väkijuomain ja räjähdysaineiden, valmistusta
ja myyntiä koskevat määräykset, eräiden
ammattien, esim. lääkärinammatin,
harjoittajilta vaadittu erikoinen pätevyys,
patenttilaitos, työväensuojeluslait, y. m.
Pahimpia vapaan k:n haittoja on, että
kilpailijain syrjäyttämiseksi käytetään
petollisia keinoja, esim. vääriä
tietoja tavarain laadusta, valmistuksesta,
alkuperästä. Tällaisen epärehellisen
(epäterveellisen) k:n ehkäisemiseksi on
useissa maissa julkaistu erityisiä säädöksiä.

Kilpailukelvottomuus, rankaisutoimenpide
sekä yksityisiä urheilijoita että koko seuroja
vastaan. K. voi kestää lyhyemmän tai pitemmän ajan.

Kilpi, lyönniltä, pistolta ja
ammunnalta suojeleva ase; levinnyt kautta
maapallon.

1. Germaanilainen pronssikauden kilpi. — 2. Frankkilainen pyörökilpi. — 3. Saksalaisen ritarikunnan suurmestarin kilpi. — 4. Karolingilainen jalkasoturi. — 5. Ratsumiehen kilpi n. 1450.

Kilpi, Oskar Kaaleb (s. 1878),
Kauppakorkeakoulun prof. v:sta 1920.
Teoksia: ,,Suomen ammatissa toimiva
väestö 1815-75", ,,Suomen siirtolaisuus
ja 19 vuosis. kansantalous". — Kilpi,
Volter (s. 1874), kirjailija, Turun
Yliopiston kirjastonhoitaja v:sta 1921.
Teoksia: ,,Bathseba", „Parsifal", „Antinous",
,,Kansallista itsetutkiskelua" y. m.

Kilpikaari, holvin seinäkaari.

Kilpikangas, damasti (ks. t.).

Kilpikirvat, kilpitäit (Coccidæ),
kirvojen (ks. t.) ryhmään kuuluvia
pieniä hyönteisiä, joiden urokset ovat
siivekkäitä, naaraat kilp.maisia,
siivettömiä, usein majattomiakin. Elävät
enimmäkseen lämpimissä maissa, meillä vain
harvoja luonnonvaraisia lajeja, useampia
ruukkukasveissa (palmuissa y. m.). Eräät
erittävät pinnalleen valkoista viilamaista
vahaa. vrt. myös Kokenillikirva.

Kilpikonnanluu on merikilpikonnien
selkäkilven sarveisainetta.

Kilpikonnat (Chelonia, Testudinata),
lyhyt- ja leveäruumiisia matelijoita,
joiden vartalon suojana on litteistä luista
yhteenkasvanut, sarveislevyjen peittämä
kupera selkäkilpi ja litteä, pienempi
vatsakilpi; tämän panssarin sisään usent
laj.t voivat vetää päänsä, raajansa ja
häntänsä. Eräillä lajeilla (m. m. joki-k:lla)
on ruumiinpeite pehmeä, nahkamainen. Leuat
hampaattomat, teräväreunaisen sarveistupen
peittämät. Laskevat pyöreitä, nahkeakuorisia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>