Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 519-520 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kimbrit-Kimpisaha

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kimberley [kimbəli], kaup.
Kapmaassa, autiossa erämaaseudussa;
kuuluisia timanttikenttiä, jotka keksittiin
1867. Kaikki timanttikaivokset yhden
ainoan engl. yhtiön (De Beers Consolidated
Mines) hallussa. Tähän asti K:stä
saatujen timanttien yhteenlaskettu arvo
arvioidaan n. 100 milj. punnaksi. 40,000
as., niistä puolet valkoihoisia.

Kimberleyn timanttikaivoksilta.

Kimbrit, germ. kansa. Siirtyi
asuinsijoiltaan Jyllannista eteläänpäin,
hyökkäsi Rooman valtakuntaan 113 e. Kr.,
havitteli Galliaa 109-102, tunkeutui sitten
Italiaan, missä Marius heidät voitti 101.

Kimmerialaiset, muinaisaikainen
paimenteleva ratsukansa Etelä-Venäjällä,
hävitti 600-luvulla Vähää-Aasiaa.

Kimmo, kimmoisuus (ks. t.).

Kimmoinen jälkivaikutus, se
jännitetyn kappaleen ominaisuus, että
jännittävän voiman lakattua
vaikuttamasta siinä tapahtuu hidas
muodonmuutos entiselleen.

Kimmoisuus, kimmo, joustavuus,
elastisiteetti, kappalten ominaisuus
vastustaa ulkonaisen voiman aikaansaamaa
muodon tai tilavuuden muutosta; myös itse
tätä muutosta vastustava voima. K. on
veto-, puristus-, taivutus- tai kierto-k:tta
sen mukaan, millaista muodonmuutosta
ulkonainen voima pyrkii saamaan aikaan.
Kappale, jolla on tämä ominaisuus on
kimmoinen; jos kappale voiman
lakattua vaikuttamasta palaa alkuperäiseen
muotoonsa, niin se on täydellisesti
kimmoinen (esim. teräs, norsunluu,
kautsu, niin kauan kuin voima ei ole
tiettyä rajaa, k.-rajaa, suurempi).
vrt. Kimmoinen jälkivaikutus.
— 1. Venytys-, veto-k. Jos päästään
kiinnitetyn langan toiseen päähän ripustetaan
paino (P), niin venytys (l)
on vastakkaisessa suhteessa langan
poikkileikkauspinta-alaan (a) ja
suorassa suhteessa langan pituuteen (L)
ja painoon, niin kauan kuin tämä ei sivuuta
tiettyä rajaa, suhteellisuusrajaa,

	PL
kaavalla ilmaistuna l = k.	——	.
	a

Suhteellisuuskertoin k on nimeltään
k.-kertoin; se ilmoittaa venytyksen,
joka vastaa 1 kg:n kuormitusta ja 1 mm²
poikkileikkausalaa; vaihtelee aineen
laadun mukaan. K.-kertoimen käänteislukua
sanotaan elastisuus- l. k.-moduuliksi.
— Suhteellisuusraja on yleensä vähän ylempänä
k.-rajaa. — Tieteessä sanotaan kappaletta,
jolla on suuri k.-moduuli, esim. terästä,
hyvin kimmoiseksi; jokapäiväisessä kielessä
sanotaan usein hyvin kimmoiseksi kappaletta,
jolla k.-rajaa vastaa suuri venymä (hyvin
venyväinen kappale, esim. kautsu).
— 2. Puristus-k. noudattaa pääasiassa
samoja lakeja kuin veto-k., k.-kertoin on
molemmissa tapauksissa yhtäsuuri. Eräillä
aineilla suurikaan puristus ei saa aikaan
kappaleen särkymistä (plastilliset,
muovailtavat aineet, esim. lyijy). —
3. Taivutus-k. Kun päästään
kiinnitetyn, vaakasuoran kangen muotoinen
sauva kuormitetaan vapaasta päästään,
niin sen ylemmät kerrokset venyvät,
alemmat puristuvat kokoon. Taipuman
suuruus riippuu poikkileikkauspinnan
muodosta. — 4. Kierto-k. syntyy
toisesta päästään kiinnitettyä lankaa tai
sauvaa kierrettäessä; alkujaan
pystysuorat syyt saavat ruuviviivan muodon.
Kierto-k. ei riipu langan kuormituksesta,
on suorassa suhteessa läpimitan
neljänteen potenssiin ja kiertokulmaan. Siten
kiertoheilurin heilahdusaika on täysin
riippumaton heilahduskulmasta. Kierto-k:een
perustuvilla kiertovaaoilla on tärkeä merkitys
pienten voimien mittauskojeina. — 5. Tilavuus-k.
ilmenee, kun esim. nestemäistä tai kaasumaista
kappaletta koetetaan puristaa kokoon
(vrt. Puristuvaisuus).

Kimo, valkea hevonen tai tummempikin,
jonka karvassa on valkeita karvoja.

Kimon (n. 510-449 e. Kr.),
ateenalainen sotapäällikkö ja ylimysmielinen
valtiomies, Miltiadeen poika. Voitti
persialaiset n. 465 Eurymedon-joen suulla
Vähässä-Aasiassa, spartalaisystävällisyyden
takia karkoitettiin 461, kutsuttiin
myöh. takaisin.

Kimono, jap. miehen tai naisen
pusero; jap. leikkausta jäljittelevä
hihasaumaton euroopp. naisen vaatekappale.

Kimpi, ohut, puisten talousastioiden
ja tynnyrien valmistusta varten
kaarevaksi ja kouruksi veistetty lauta. —
K:ksi nimitetään myöskin kattopaanuja.
— Kimpisaha, halkaisusaha, jota
käytetään kimpiä, laatikkolautoja y. m.
sahattaessa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>