Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 527-528 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirchhoffin lait-Kirjainlasku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kirchhoffin lait. K:n valo-opillinen
laki lausuu: Hehkuva kaasu imee korkeammassa
lämpötilassa olevan valolähteen valkeasta
valosta ne osat, joilla on sama aaltopituus
kuin niillä säteillä, joita kaasu itse
valaisevana lähettää. — K:n sähköopilliset
lait ovat Ohmin lain laajennuksia
haarajohtojen varalle: 1) Haaraumaan
saapuvien virtojen voimakkuuksien summa on
yhtä suuri kuin siitä lähtevien virtojen
voimakkuuksien summa. 2) Umpinaisessa
virtapiirissä on elektromotoristen
voimain summa = johtohaarojen virran
voimakkuuksien ja vastusten tulojen summa.

Kirgiisiarot, n. 1,78 milj. km² laaja
aroalue Aasiassa Uralin ja Balkaš-järven,
Turaanin ja Siperian metsäseudun välillä.

Kirgiisien tasavalta (Kirgisistan),
Kirgiisiarot ja lähiympäristön käsittävä
Neuvosto-Venäjän osa, v:sta 1920 (nimellistä)
itsehallintaoikeutta nauttiva. 6,1
milj. as., joista 47 % kirgiisejä ja 35 %
venäläisiä. Pääkaup. Orenburg.

Kirgiisit, turkkilais-tataarilainen
kansa, joka asuu Kirgiisiaroilla ja
Kaakkois-Euroopassa. K. elävät paimentolaisina,
asuvat jurtoissa. N. 2,5 milj.

Kirgiisejä.

Kiril Vladimirovitš [-mī’-] (s. 1876),
Aleksanteri II:n pojanpoika. Julistautui
1922 ,,Venäjän pyhän valtaistuimen
suojelijaksi" ja 1924 Venäjän keisariksi.

Kirimoija (Anona cherimolia),
et.-amer. hedelmäpuu.

Kirin, kaup. Mantšuriassa, Kiinassa;
laivanrakennusta. 120,000 as.

Kiristys, rikos, jonka tekee se, joka,
hankkiaksensa itselleen tai toiselle
hyötyä, uhkauksella kiskoo joltakulta
tavaraa tai rahaa, velan helpotuksen,
velkakirjan, takauksen taikka muun sellaisen
edun, johon hänellä ei ole laillista
oikeutta (Rikoslaki 31:4).

Kirja. 1. Vanhimmat kirjat ass.
savitaulujen y. m. s. ohessa olivat
kääryjä, koska paperina käytettiin
papyruskasvin rungosta suikaleiksi
valmistettuja levyjä, joille kirjoitettiin
vain toiselle puolen ja tällaisten
säilyttäminen oli mukavinta kääryinä.
Pergamentin käytön tultua yleiseksi kirjat
saivat nykyisen muotonsa. Lumppupaperin
ottivat käytäntöön ensimmäisinä
arabialaiset. Aikaisimmat painetut kirjat
olivat foliantteja (koko, jossa arkista
tulee 2 lehteä), myöhemmin alettiin
käyttää myös kvartto-, oktaavi-,
duodeesi- ja sedeesikokoa,
s. o. 4-, 8-, 12- ja 16-taitteisia l.
lehtisiä kirjoja. [Hendell (1912).]
— 2. Painetun tai kirjoitetun teoksen
pienempi osasto. — 3. 25 arkkia paperia
(englantilaisissa maissa 24 arkkia).

Kirja, Kustannusosakeyhtiö
K., helsinkiläinen kustannusliike, per.
1912 liittämällä yhteen Yrjö Weilin o.-y:n
ja O.-y. Kansan kustannusliikkeet.

Kirjailijaliitto, Suomen
Kirjailijaliitto, alkup. nimi
v:een 1906 Kaunokirjailijaliitto,
per. 1897, kotipaikka Helsinki. Liiton
tarkoituksena on olla yhdyssiteenä
suomenk. kirjailijain kesken ja vaikuttaa
suom. kirjallisuuden kehittämiseksi sekä
suomenk. kirjailijain taloudellisen aseman
parantamiseksi ja heidän oikeuksiensa
valvomiseksi.

Kirjainlasku, laskuopillisten
alkutoimitusten käsittely määräämättömin
luvuin, jolloin lukuja merkitään kirjaimilla;
muodostaa osan algebran alkeista.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>