Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 529-530 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirjakauppa-Kirjanpito

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Akateemisesta Kirjakaupasta Helsingissä.

Kirjakauppa jakautuu 3 pääryhmään:
1) Kustannusliike tekee sopimukset
kirjantekijäin kanssa sekä painattaa
kirjat. vrt. Kustannustoimi.
2) Lajittelu- eli sortimentti-k.
tarjoaa kirjat yleisölle, enimmäkseen
avonaisesta myymälästä. Suomen suurimmat
k:t ovat Akateeminen K. ja Rautatie-k. o.-y.
Sitäpaitsi on n. s. jakelu- eli
kolportaaši-k:oja. jotka levittävät
kirjoja etupäässä kiertävien asiamiesten kautta.
Antikvaariset k:t pitävät kaupan käytettyjä
kirjoja sekä myyvät ja hankkivat vanhoja harvinaisia
kirjoja. 3) Komissioni-k:t eli
kirjanvälitysliikkeet k:n keskuspaikoissa
sijaiten välittävät liikettä ja tilitystä
kustantajien ja lajittelukirjakauppojen välillä.
Keski-Euroopan suurin kirjakauppakeskus on Leipzig.

Rautatiekirjakaupan asemamyymälä Helsingissä.

Kirjakieli, kielimuoto, jota käytetään
asianomaisen kansan kirjallisuudessa,
vastakohtana jokapäiväisessä puheessa
käytetylle sekä murrekielelle.

Kirjakkalan ruukki, Perniössä,
omistaja Tykö Bruks A.-B.

Kirjalabotn, Karjalanpohja,
isl. tarinoissa Suomenlahden sisäosa.

Kirjallinen haaste, kihlakunnantuomarin
tai sen, jolle tämä tehtävä on uskottu,
pyydettäessä antama kirjallisesti laadittu
haaste; vastakohtana suullinen haaste.

Kirjallinen Kuukauslehti, 1866-80
Helsingissä ilmestynyt aikakauskirja.
Päätoimittajia m. m. Yrjö Koskinen.

Kirjallisuusviikko, Suomessa v:sta
1921 vuosittain loka-marraskuun
vaihteessa kirjallisuuden harrastamisen ja
lukuhalun herättämiseksi vietetty viikko;
järjestetään joka kolmas vuosi suuremmassa
mittakaavassa.

Kirjaltaja, kirjapainoalalla
työskentelevien ammattinimi.

Kirjankoristus. Keskiaikaiset
käsikirjoitukset koristettiin
miniatyyrimaalauksin (ks. t.), samoin
varhaisimmat kirjapainotaidon tuotteet.
Vähitellen alettiin koristuksiakin painattaa,
tietenkin ajan makusuuntaa noudattavia.
Sellaiset suurmestarit kuin Holbein nuor. ja
Dürer toimivat k.-töissä. Puupiirrosten
sijasta aletaan 1600-luvulla käyttää
vaskipiirrosta (Rubens oppilaineen), joka
1700-luvulla on miltei kokonaan vallalla.
Varsin korkealla k. oli Ranskassa
rokokooaikana. Se rappeutui 1800-luvulla,
kunnes 1870-luvulla taidekäsityön jälleen
elpyessä myös k. pääsi arvoonsa. Nousu
on lähtöisin Englannista (Morris, Crane).
Kotimaisista k.-taiteilijoista mainittakoon
Gallén-Kallela („Seitsemän veljestä",
,,Koru-Kalevala"), Vikstedt („Nummisuutarit")
ja K. Carlstedt („Helkavirsiä").

Kirjanpito, taloudellisen yrityksen
omaisuuden ja sen muutosten järjestelmällinen
muistiinmerkitseminen siten, että liikkeen
tila ja toiminnan tulokset sekä näihin
vaikuttaneet asianhaarat käyvät ilmi.
Aloittaessaan yrityksen liikemies laatii
seikkaperäisen luettelon varoistaan ja
veloistaan, inventaarin. Tämän (omaisuusryhmittäin
laadittu) yhteenveto kirjoitetaan tilin
muotoon, s. o. siten, että kaikki varat
merkitään toiselle, kaikki velat sekä
varojen ja velkojen erotus, puhdas
omaisuus, toiselle puolelle. Kun yhteenlasku
suoritetaan kummallakin puolella, niin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>