Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 545-546 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirjelaatikko-Kirjoituskone

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kirjekyyhkynen, kesykyyhkysen
rotu, jota on käytetty ohuelle paperille
kirjoitettujen tai mikrovalokuvauksen
avulla pienennettyjen kirjeiden
kuljettamiseen linnun kotiseudulle,
jonne se palaa pitkienkin matkojen takaa.

Kirjekyyhkynen.

Kirjelaatikko tuli käytäntöön 1700-luvun
loppupuoliskolla, yleisemmin 1800-luvulla.
V. 1923 oli Suomessa 5,255 postilaitoksen
asettamaa k:oa.

Kirjeopetus, kirjeellisesti tapahtuvaa,
tav. kirjeopistojen antamaa
opetusta. Oppilaille lähetetään tai
määrätään oppikirja ja annetaan
määräaikaiset, tav. viikoittaiset tehtävät,
neuvotaan opiskelutapa ja tehdään kysymyksiä,
joihin oppilaan tulee kirjallisesti vastata.
Opisto korjaa vastaukset ja palauttaa ne
oppilaalle. Ensim. kirjeopisto per.
Yhdysvalloissa 1891 Scrantonissa. Nyk. on
siinä 2,500 opettajaa ja avustajaa,
oppilaita vuosittain n. 100,000. Suomen
monipuolisin ja suurin kirjeopisto on
Kansanvalistusseuran (per. 1920).

Kirjesalaisuus. Hallitusmuodon 17/7
1919 12 §:n mukaan k. on loukkaamaton,
mikäli laissa siitä ei ole poikkeusta
säädetty. Rikoslain 38:8 mukaan on sitä
rangaistava, joka tahallansa ilman lupaa
avaa toisen suljetun kirjeen tahi
kirjoituksen, taikka hävittää, kätkee tahi
salaa kirjeen tahi kirjoituksen, joka hänen
tietensä on asetettu toisen vastaanotettavaksi.
Postivirkamiehille on k:n rikkomisesta
säädetty ankarampi rangaistus (Rikoslaki 40:14).

Kirjo, spektri (ks. t.).

Kirjoantilooppi l. guibe
(Tragelaphus scriptus), 90 cm korkea afr.
antilooppi, jonka kupeilla olevat valkoiset
koukerot ja täplät hieman muistuttavat
heprealaista kirjoitusta.

Kirjograniitti, kivilaji, säännöllinen
maasälvän ja kvartsin iskostuma, jonka
pinnalla kvartsi usein muodostaa
koukeroisia kuvioita.

Kirjoitus. Nyk. puhekirjoitus on
kehittynyt kuvakirjoituksesta, joka kuvien
avulla ilmaisee määrättyjä mielteitä,
käsitteitä, käsiteyhdistelmiä ja
tapahtumia. Ainakin kuusi nähtävästi erillistä
k.-järjestelmää tunnetaan: 1) egypt.
kirjoitus, 2) sumerilaisten nuolenpääkirjoitus,
3) kiinal. kirjoitus, 4) et.-amer.
kuvakirjoitus, 5) keski-amer. hieroglyfit
(meksikkolaiset, majalaiset) ja 6)
muinaisseemiläinen alkukirjaimisto.
Viimemainitussa on 22 keraketta. Siitä
polveutuvat muut seemiläiset kirjaimistot,
ja siitä kehittyi kreik. k. Tästä taas ovat
lähtöisin m. m. goot. ja osaksi germ.
riimu-k. sekä lat. k., joka sekin on
vaikuttanut germ. riimu-k:een. Seemiläinen
alku-k. kirjoitettiin oikealta vasemmalle,
kiinal. ylhäältä alaspäin. Vokaalien
merkintä pääsi vasta juutalaisten ja
arabialaisten k:issa käytäntöön. Kreikkalaiset
ja roomalaiset eivät aluksi tehneet eroa
piirto-k:ten (inskriptsionien) ja
käsi-k:ten kirjainmuotojen välillä.
Nykyiseen k.-tapaan, etupäässä pienten
yhteenliittyvien vinokirjainten käyttämiseen,
päästiin 800-luvulla. Näytteitä ks.
erikoisartikkelien kohdalta.

Kirjoituskaavio, esim. selluloidinen
kaavalevy, šabloni, jonka avulla voidaan
piirtää kirjaimia. K. sisältää joko
kaikkien kirjaimien ääriviivakuvat, tai vain
joukon kaaria, joita yhdistelemällä koko
kirjaimisto saadaan aikaan.

Kirjoituskone. Ensim. k:n tapaisen
lienee rakentanut Mill 1714. Ensim.
käyttökelpoisen k:n rakensi Sholes
1867; tätä ryhtyi sitten Remingtonin
kivääritehdas valmistamaan. Nyk. on kaupassa
kymmeniä täysikelpoisia k.-malleja. Kirjasimet
ovat joko vipujen (Continental, Underwood,

Underwood-kirjoituskone.

Remington y. m.) tai työntötankojen
(Noiseless) päässä tai yhteenvaletut
silinterinsektoriksi, jolloin takana
oleva vasara lyö sitä kirjainta, mikä
on kääntynyt kohdalle kosketinta
painettaessa (Hammond). Paperin ja
kirjasimen välissä on värinauha, josta
väri tarttuu paperiin. Tämä liikkuu
„vaunulla" askeleittain vasemmalle ja
rivittäin ylöspäin. Useampia jäljennöksiä
tarvittaessa käytetään paperien välissä
hiilipaperia tai kirjoitetaan teksti esim.
vahalevylle, josta jäljennökset otetaan

Remington-kirjoituskone.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>