Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 561-562 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kisil-Kum-Kissingen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kisil-Kum, Araljärven itäpuolella
oleva hiekkaerämaa.

Kišinev [-njo’f] (rom. Kissinou),
kaup. Romaaniassa, Bessarabiassa, Odessan-Jassyn
radan varrella. Teoll. ja viljakauppaa. 115,000 as.

Kisko, kunta Turun ja Porin läänissä,
Varsinais-Suomen itäosassa; Orijärven
kuparikaivokset; 231,3 km², 3,351 as.
(1925).

Kiskokoe, koe, jolla tutkitaan
rautatiekiskojen lujuutta m. m. pudottamalla
paino kiskolle. vrt. Iskukone.

Kiskominen, rikos, jonka tekee se,
joka käyttämällä hyväkseen toisen pulaa,
ymmärtämättömyyttä tai kevytmielisyyttä,
varallisuutta koskevalla välipuheella tahi
sen yhteydessä on ottanut tahi itsellensä
tai toiselle edustanut aineellista etua,
joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen,
mitä hän on antanut tai myöntänyt
(Rikoslaki 38:10, muutettu lailla 17/2 1923).

Kiskonjoki, Koskenjoki, saa
alkunsa Kiskon pitäjän Kirkkojärven
eteläpäästä, laskee Finbynlahteen.

Kiskonjärvi, Iso-Kiskonjärvi (ks. t.).

Kiskotie l. kenttärata, rautatien
pienin muoto ja niin rakennettu, että
sen raide helposti voidaan irroittaa
kannettaviin osiin ja laskea uudelleen maata
erityisemmin valmistelematta tai
varustamatta. K:ta käytetään maataloudessa
lannan, suomaan y. m. kuljetukseen,
metsänhakkuissa, kaivoksissa y. m.
Raideleveys on 40-100 cm, tav, 60 cm. Kiskot
painavat n. 7 kg metri. Vaunut
mahdollisimman keveät, pyörien läpimitta
30-45 cm. Liikevoimana miesvoima,
hevosvoima, höyry-, sähkö- tai moottoriveturi.
— K:llä voidaan kuljettaa hevosvoimalla
4-5 kertaa niin suurta bruttokuormaa
kuin hyvällä tasaisella maantiellä ja
n. 1 1/2 kertaa suuremmalla nopeudella.

Kisme (arab.), turk. kismet,
ihmiselle edeltäpäin määrätty kohtalo.

Kissa, kesy kotikissa (Felis domestica),
kellertävästä nuubialaisesta k:sta
(F. maniculata) polveutuva kotieläin,
jossa todennäköisesti on myös
keskieurooppalaisen mustajuovaisen
metsäkissan (F. catus) verta.
K:n muunnos on pitkä- ja hienokarvainen
angora-k.

Kotikissa.

Kissahai (Scyllium catulus), n. 90 cm
pitkä, kuuman ja lauhkean vyöhykkeen
merissä elävä haikala; 2 selkäevää, iho
vaalea, tummapilkkuinen. Syö muita
kaloja, varsinkin sillejä. Liha syötäväksi
kelpaamatonta, maksasta valmistetaan öljyä.

Kissakoski, samannimisen, Mäntyharjun
reitissä (Hirvensalmen pitäjässä) olevan
kosken varrella sijaitseva puuhiomo (aik.
myös paperitehdas); per. 1910, nyk.
Kymiyhtiön hallussa.

Kissankulta, kiille (ks. t.).

Kissankäpälä (Antennaria diæca),
mykerökukkainen, talvehtiva, villakarvainen ruoho.

Kissansilmä (saks. Katzenauge),
korukivenä käytetty kvartsimuunnos, jossa
on hienoja yhdensuuntaisia asbestikuituja.
Ceylonilla ja Malabarrannikolla,

Kissat. 1. Petoeläinheimo (Felidæ):
pää pyöreähkö, raateluhampaat suuret.
nystermähampaat pienet, tav. vain
yläleuassa; varvasastujia, eturaajoissa 5,
takaraajoissa 4 varvasta, kynnet
sisäänvedettävät. Notkeita, raatelevia, usein
kiipeämistaitoisia, hämärissä liikkuvia
petoeläimiä. — 2. Petoeläinsuku (Felis),
johon paitsi tavallista kotikissaa
kuuluvat m. m. ilves, metsäkissa, leijona,
tiikeri, pantteri, jaguaari ja puuma.

Metsäkissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>