- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
573-574

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kivijalka-Kiviniemenkoski

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


hiilivetyjä ja 4) antraseeniöljyyn
(om.-p. 1,10). Jäljelle jää kiinteä piki:
eräitä suurimolekyylisiä tuntemattomia
yhdistyksiä ja hiiltä. Raskaita öljyjä
käytetään ratapölkkyjen kyllästämiseen ja
dieselmoottorien käyttämiseen, antraseeniöljystä
osa on karbolineumia, puun
säilytysainetta. — Tärkein merkityksensä
kaikilla k:n tislaustuotteilla on
kem. teollisuuden raaka-aineena. Niihin
perustuu suureksi osaksi nykyaikainen
väri-, lääke- ja räjähdysainetuotanto.

Kivijalka l. sokkeli, maanpintaa
lähinnä oleva osa rakennuksen seinästä;
valmistetaan sekä puu- että tiilirakennuksissa
luonnonkivestä ja erotetaan eristyskerroksella
itse seinästä, jotta maan kosteus ei
kohoaisi seinään. Rakennusjärjestyksissä
on k:n pienin korkeus yleensä määrätty
(Helsingissä 60 cm).

Kivijärvi, kunta Vaasan läänissä,
Pohjois-Hämeessä samannimisen järven
kahden puolen; 820,2 km2, 4,543 as.
(1925).

Kivijärvi. 1. Järvi Vaasan läänissä,
Viitasaaren reitissä, Keiteleestä
luoteeseen, 47 km pitkä, suurin leveys 8,5 km.
Laskee Hilmonjokea ja Kämärinjokea
myöten Vuosjärveen ja siitä edelleen
Keiteleeseen. — 2. Järvi (oikeastaan
järvireitti) Viipurin läänissä Saimaan
lounaispuolella, Valkealan reitin alkuosassa.

Kivijärvi, Erkki (s. 1882),
kirjailija. Toiminut teatteri-, koulu- ja
sanomalehtialalla, julk. runoja ja
novellikokoelmia, näytelmät ,,Hänen poikansa",
,,Eeva", ,,Itkevä ilveilijä", esseekokoelman
y. m. K. on Suomen Kuvalehden Bagheera.

Kivik [tšīvīk], kalastaja-asema ja
kylpypaikka Skånessa Simrishamnin pohjoispuolella.
Siellä on kuuluisa esihist. muistomerkki, n. s.
K:n hauta, paasiarkku, jossa pronssikauden luonteisia
kalliopiirroksia.

illustration placeholder

Kivikin kalliopiirros.



Kivikarini l. rullavaunut,
yksinkertainen, matala, puinen kehä.
jossa pyörien asemesta on kaksi telaa.

Kivikausi, esihist. ajanjakso, jolloin
ihmiset metalleja tuntematta valmistivat
teräaseensa kivestä ja talouskapineensa myös
luusta, puusta tai savesta. K. jakautuu
vanhempaan l. paleoliittiseen ja
nuorempaan l. neoliittiseen ajanjaksoon,
s. o. hiomattoman ja hiotun kiven
aikakauteen. K. päättyy Etelä- ja
Keski-Euroopassa n. v:een 2000, Suomessa
n. 1500-luvulle e. Kr.

illustration placeholder

Kivikauden esineitä, 1 pyörökirves, 2

suippokantainen kirves, 3 kehdonjalaksen muotoinen

kirves, 4 luinen pistinase, 5 veneenmuotoinen

kirves, 6 reikänuija, 7 hirvenpääase, 8

keihäänkärki, 9 nuolenkärki, 10 ongenkoukun varsi.



Kivilaji, vuorilaji, miner.,
kiviaines, joka isonlaisina massoina esiintyen
ja kutakuinkin tasalaatuisena muodostaa
maankuoren osia. K:t ovat useimmin
rakentuneet kivennäisistä l. mineraaleista
(useammista tai vain yhdestä), mutta niissä
voi myös olla aineksena, joko osaksi tai
kokonaan, lasi (vulkaanisissa k:eissa)
tai eloperäisiä aineita: turvetta tai
kivihiiltä. — Syntynsä mukaan k:t jaetaan
purkautuneisiin l. eruptiivisiin
(magma-k:t), kerrostuneihin l.
sedimenttisiin
ja metamorfisiin.
Viimeksimainittuja nimitetään myös
kiteisiksi liuskeiksi. — K:eja
käsittelevää tiedettä sanotaan kivitieteeksi
l. petrografiaksi.


Kiviliitos, rakennuskivien järjestely,
niin että ne ilman sideainettakin tulevat
liitokseen keskenään. vrt. Muuriliitos.

Kivimaa, Kustavin (ks. t.) pitäjän
kirkonkylä ja kirkkosaari. Koko
pitäjän ent, nimi, jota vieläkin toisinaan
pitäjästä käytetään. Myös = Kiuskeri
(ks. Iso-Kalastaja).

Kivinen, Ilmari (s. 1883),
humoristinen kirjailija ja sanomalehtipakinoitsija,
nimim. Tiitus Helsingin Sanomissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0337.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free