Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 581-582 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Klaani-Klastillinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Klaani (engl.), Irlannin ja Skotlannin
ylämaan ent. kelttiläisistä heimoista
käytetty nimitys; tarkoittaa joko yhtä
päällikön johtamaa heimoa tai useampia,
jotka polveutuvat samasta kantaisästä.
Saman k:n jäsenillä oli yhteinen
liikanimi, joka muodostettiin liittämällä
yhteisen kantaisän nimeen joko ua =
pojanpoika, tai mac = poika, esim.
Ua Conchobair (anglisoituna O’Conor).
— Nyk. eräiden liittojen nimitys, esim.
Ku-klux-klaani (ks. t.).

Klaara ks. Klarissalaiset.

Klaatsch, Hermann (1863-1916),
saks. eläintieteilijä, anatomian,
antropologian ja etnografian prof. Breslaussa.
Julkaissut useita ihmisen polveutumista
koskevia teoksia.

Klaavi (lat.) l. nuottiavain on
viivaston alkuun asetettu merkki, joka
osoittaa määrätyn sävelen aseman
viivastolla ja siten määrää kaikkien nuottien
asteikonmukaisen sävelkorkeuden. Alk. oli
k:ien asema viivastolla vaihteleva; usein
se vaihteli pitkin sävellyksen kulkuakin,
jottei tarvitsisi „apuviivoja" käyttää.
Nyk. on g-k. aina viivaston toisella
viivalla, alhaalta laskien, f-k. samoin
toisella ylhäältä, c-k., muinoin yleisin, nyt
harvinaisin, esiintyy joko keskimmäisellä
viivalla (altto-k.) tahi sitä lähinnä
ylemmällä (tenori-k.).

Klabund [-ābunt] (s. 1891), oik.
Alfred Henschke, saks. kirjailija.
Kirjoittanut runoja, novelleja, romaaneja ja
näytelmiä (m. m. kiinalaisaiheinen „Liituipiiiri",
esitetty Suomessa).

Kladi (holl.), kirja liikemiehen ensim.
muistiinpanoja varten.

Kladodio (kreik.), laakaverso (ks. t.).

Klagenfurt [klā-], teollisuuskaup.
Itävallassa, Kärntissä, lähellä Etelä-Slaavian
rajaa. 27,000 as.

Klaipeda, Memel (ks. t.).

Klakki, claque (ks. t.).

Klami, Erkki Jaakonpoika
(1820-68), virolahtelainen laivuri,
valtiopäivämies 1863-64.

Klampenborg, kylpypaikka
Tanskassa, 10 km Kööpenhaminasta
pohjoiseen, Juutinrauman rannalla.

Klanetti, klarinetin (ks. t.)
kansanomainen nimitys.

Klapka, György (1820-92), unk.
soturi. Kunnostautui Unkarin vapaustaistelussa
1849 vars. Komáromia puolustaessaan.

Klaproth [-rōt], Martin Heinrich
(1743-1817), saks. kemisti, prof. Berliinissä.
Keksi zirkoniumin, uraanin ja ceriumin.

Klareeraus (ruots.). laivanselvitys.

Klarinetti. 1. Tärkein ja monipuolisin
nykyaikaisen orkesterin puupuhaltimistä.
K. on muodostunut ammoisilta
ajoilta periytyneestä ,,paimenpillistä".
K:n sävelala ulottuu hyvin laajalle
(e—c⁴); tavallisimmin käytetään nyk.
B- ja A-k:eja, jotka soivat 1 tahi 1 1/2
sävelaskelta matalammalla, kuin
nuotteihin on merkitty. Muunnos k:sta on
basso-k., sävelalueeltaan oktaavia
matalampi. Harvinaisempi on altto-k. eli
bassettitorvi. — 2. K:n ääntä
muistuttava urkuäänikerta.

Klarinetti.

Klarissalaiset, Franciscus
Assisilaisen perustama fransiskaaninen
nunnakunta. Saanut nimensä ensimmäisestä
johtajastaan Klaara Sceffistä (1194-1253).

Klarjoki [-ā-], alkujuoksu Norjassa,
pääosa Ruotsissa, Vermlannissa. Lähteet
Ruotsin puolella, virtaa Norjassa olevan
Fämundin järven läpi, laskee Venneriin;
pituus 450 km; useita putouksia.

Klason [klā-], Johan Peter
(s. 1848), ruots. kemisti, Tukholman
Tekn. Korkeakoulun prof. 1890-1913.
M. m. puun kuivatislausta ja selluloosan
valmistusta koskevia tutkimuksia.

Klassifikatsioni (lat.), luokitus.

Klassikko (lat.), klassillinen
kirjailija tai taiteilija, myös klassillisia
opintoja harjoittanut henkilö. — W.
Ostwaldin mukaan, vastakohtana romantikolle,
tiedemies tai yleensä henkisen työn
tekijä, joka panee pääpainon työn
suorituksen tarkkuudelle ja tulosten
ehdottomalle luotettavaisuudelle. —
Klassillinen. 1. Mallikelpoinen,
täyspitoinen, se mikä makusuuntien vaihtelusta
riippumatta kuuluu parhaaseen ja yleisesti
tunnustettuun taiteen, kirjallisuuden,
tieteen tai musiikin alalla. — 2. Muinaisen
Kreikan ja Rooman kieltä, kirjallisuutta
ja sivistyselämää koskeva. — 3. Joskus
= omituinen, naurettava.

Klassillinen koulukunta, vapaamielinen
koulukunta (ks. t.). — Klassillinen sivistys,
opillinen sivistys, joka perustuu. klassillisten
kielten, latinan ja kreikan, ja niiden
kirjallisuuksien tuntemiseen. — Klassisismi
ks. Ranskalaisklassillisuus ja
Uusklassillisuus.

Klastillinen (kreik.) on kivi- tai
maalaji, joka on muodostunut muiden kivi- ja
maalajien murskautumis- ja murenemiatuloksista,
esim. sora ja hiekka, hiekkakivi, konglomeraatti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>